İlk 124 satır.
Odin-
anna heikkouteni anteeksi-
- ja luo minulle tulevaisuus täällä jumalten luona.
- Kuningas on palannut! - Tervetuloa takaisin, kuningas!
- Tämäkö on kuningaskuntasi? - Ei. Se on paljon suurempi.
Se yltää tämän maan ääriin asti.
- Se on täällä. - En pidä tästä.
Mutta tämä on uusi kotisi.
Soturimme menivät Englantiin-
- ja kostivat Ragnar Lodbrokin kuoleman.
Suuri armeijamme oli voittoisa kaikkialla!
Osa armeijan johtajista päätti jäädä Englantiin.
Toiset, kuten veljeni, halusivat tavoitella muita unelmia.
Mutta ei hätää. Halfdan lähti Björn Rautakyljen matkaan-
- joten mitä pahaa hänelle voisi tapahtua?
Tiedätte, missä sydämeni on. Se on täällä teidän luonanne.
Tiedätte, että haluan tehdä tästä kaupungista Norjan pääkaupungin!
Se on aina ollut unelmani!
Tämä nainen on Astrid.
Hän on osa unelmaani.
Istu.
Saat luvan tottua tähän.
Orja, tiedätkö, kuka minä olen?
Tietenkin. Olet Ivar.
Ivar. Siinäkö kaikki?
Ei. Ivar Luuton.
- Et näytä pelkäävän minua. - En.
Odotamme saksien hyökkäystä.
Heillä on suuri armeija muurien ulkopuolella.
Meidän on pyydettävä jumalilta apua.
Meidän on annettava heille uhrilahja.
Olisitko valmis tarjoutumaan uhrilahjaksi?
Teen kaiken, mitä vain pyydät.
Riisu sitten vaatteesi.
Tule lähemmäs.
Suutele minua.
En ymmärrä. Minä...
Tiedän, että olet rampa, Luuton.
Mutta kerron erään asian.
Rampuutesi tarkoittaa, että jumalat ovat sinulle erityisen suosiollisia.
Olen aina tiennyt sen.
Etsin aina ihmisiä, jotka syntyvät erilaisina.
Sillä se on todellinen merkki.
Sinä olet hyvin erityinen ihminen.
Kukaan täällä ei ole samanlainen.
Sinua odottavat suuret teot.
Olet vapaa lähtemään.
- Etkö halua minun... - En.
Ei. Et ymmärrä.
Olet nyt vapaa nainen.
Mene.
- Teidän korkeutenne. - Mitä uutta?
Pohjanmiehet eivät ole vahvistaneet muureja.
- Niitä ei vartioida. - Menemme siitä sisään.
Kyllä.
Huomenna hyökkäämme Yorkiin.
Olkoon Jumala kanssamme.
CÁDIZINLAHTI
Miksi sinä oikeasti päätit lähteä mukaani?
Miksi sinä lähdit erämaahan?
Sinun piti todistaa jotain.
Minun myös.
Mitä haluat saavuttaa?
Veljeni rakastaa mainetta.
Minä haluan vain elää.
Mutta haluan elää täysillä.
Haluan tuntea jokaisen hetken elämässäni niin kauan se kestää.
Haluan olla enemmän kuin elossa, jos ymmärrät.
Ymmärrän kyllä.
Sinric.
Mikä sinua valvottaa?
Olen miettinyt. Siellä, minne menemme-
- on parempi esittäytyä kauppiaina kuin ryöstelijöinä.
Mitä sitten?
Lähetä suurin osa laivoista kotiin.
On parempi mennä korkeintaan kolmen laivan vahvuudella.
- Tuntisin itseni alastomaksi. - Mieluummin alaston kuin kuollut.
Aseisiin!
Katse eteenpäin!
Sinun puoleesi, Herra, minä käännyn.
Enhän luota turhaan.
Ethän anna vihollisilleni sitä riemua, että he voittavat minut.
Vain luopiot joutuvat häpeään.
Herra, osoita minulle tiesi. Opeta minua kulkemaan polkujasi.
Sinä Jumalani, auttajani.
Sinuun minä luotan aina.
- Aamen. - Aamen.
Poikani, te huolehditte toisistanne.
Hoidatte velvollisuutenne.
Varmasti. Tule, veli.
Nyt.
- Se on hän. - Kuka?
Ethelwulf, kuningas Egbertin poika.
Hän toi omat poikansakin.
Kuin uhrilampaat.
Vitsärk, mennään.
Kuninkaani.
Jakaudutaan kahtia. Tavataan katedraalin luona.
- Olkoon Jumala kanssamme. - Seuratkaa minua.
Tulkaa!
Alfred! Peräänny!
- Tuosta pääsee! - Tännepäin!
Seuratkaa!
- Missä on toinen tie? - Täällä.
Toista tietä ei ole!
Alfred!
Herra, anna anteeksi tämänpäiväiset tekoni.
Tule esiin ja taistele, senkin pelkuri!
Alfred!
Isä!
Mennään.
Missä veljesi on? Missä veljesi on?
Ettekö te tiedä, kuka minä olen?
Ette pysty tappamaan minua! Ettekö tiedä, kuka minä olen?
Olen Ivar Luuton!
Olen Ivar Luuton!
Ette pysty tappamaan minua!
Olen Ivar Luuton!
Te kuolette, pelkurit!
Odota.
- Ette voi tappaa minua! Antaa tulla! - Hyökätkää!
Ethelred!
Poikani.
Te kuolette!
No comments yet. Be the first to leave one.