Beauty and the Beast

Olipa kerran kaukaisessa maassa -

nuori prinssi, joka asui loistavassa linnassa.

Vaikka hänellä oli kaikki, mitä toivoa saattoi,

prinssi oli hemmoteltu, itsekäs ja töykeä.

Eräänä talvisena iltana -

vanha kerjäläisnainen tuli linnaan -

ja tarjosi hänelle ruusua,

että saisijäädä suojaan purevalta pakkaselta.

Naisen ruma ulkonäkö inhotti prinssiä,

ja hän torjui lahjan ja käännytti naisen pois.

Nainen varoitti häntä, ettei pidä antaa ulkonäön hämätä,

koska todellinen kauneus on pinnan alla.

Kun prinssi torjui naisen toistamiseen, naisen rumuus suli pois -

paljastaen kauniin haltiattaren.

Prinssi yritti pyytää anteeksi, mutta liian myöhään,

koska nainen oli nähnyt, ettei prinssin sydämessä ollut rakkautta.

Rangaistuksena siitä -

nainen muutti hänet kamalaksi hirviöksi -

ja lumosi linnan ja sen asukkaat.

Häveten rumuuttaan -

prinssi piiloutui linnan seinien sisään -

katsellen ulkopuolista maailmaa ainoastaan taikapeilinsä kautta.

Ruusu, jota nainen tarjosi,

oli lumottu ruusu,

joka kukkisi hänen 21-vuotissyntymäpäiväänsä saakka.

Jos hän oppisi rakastamaan toista -

ja saisi vastarakkautta ennen kuin viimeinen terälehti tippuisi,

taika rikkoutuisi.

Jos prinssi ei oppisi rakastamaan,

hän jäisi hirviöksi ikiajoiksi.

Vuosien kuluessa -

prinssi vaipui epätoivoon.

Kuka pystyisi ikinä rakastamaan hirviötä?

KAUNOTAR JA HIRVIÖ

Hiljaa vain täällä aika vierii

Seuraa näin päivät toisiaan

Tänään taas, pikku kaupunkimme

Herää aamuun näin

Kas tuolla leipuri tuo leipää jälleen

Kuin ennenkin ne myydäkseen

Niin kuin joka aamu hän

Leipoo leivän lämpimän

Kylän asukkaille näin

- Huomenta, BeIIe. - Huomenta, monsieur.

- Minne matka? - Kirjakauppaan.

Luin aivan ihanan kirjan.

- Se kertoi pavunvarresta ja... - Sepä kiva.

Mari, patongit! Vauhtia!

Ja tuossa kulkee taas Se outo tyttö

Ken mulle selvittäisi tään

Miksi aina yksinään

llman seuraa taas hän jää

Mut silti kiltti tyttö Tämä, Belle

- Bonjour - Hei taas

Kuinka te voitte?

- Bonjour - Hei taas

Mä hyvin voin

Miksen mä saa?

Ne liikaa maksaa.

Mä kaipaan joskus Täältä kauas pois

- BeIIe. - Huomenta.

TuIin paIauttamaan Iainaamani kirjan.

Joko Iuit sen?

En voinut Iaskea sitä käsistäni. Onko mitään uutta?

Ei sitten eiIisen.

Ei se mitään. Lainaan tämän.

Tämänkö? Luit sen jo kahdesti.

Se on suosikkini.

Kaukaisia paikkoja, miekkataisteIuita, Ioitsuja, naamioitunut prinssi.

Jos pidät siitä niin paIjon, saat sen.

- Mutta... - Minä vaadin.

Kiitos. PaIjon kiitoksia.

Kas tuossa kulkee taas Se kumma tyttö

Ken meille selvittäisi sen

Miksi silmät unelmoi

Ja vain kirjaan katseen loi

Mikä arvoitus on meille Tämä Belle

Kuinka onkaan kaunis

Tämä kertoo kuinka hän

Kas näin

Hän kohtaa prinssin kauniin

Hän ei kerro lainkaan Kuka on

Nyt eteenpäin

Hei hei!

No ei oo kumma Jos on nimi kaunis

Kas niinhän on tuo tyttökin

Mutta takaa kasvojen

Löydät ujon tyttösen

Hyvin toisenlaisen kuin me muut

On toisenlainen kuin kaikki muut

On toisenlainen kuin me muut On Belle

Osut joka kerta, Gaston.

OIet maaiIman paras metsästäjä!

- Tiedän. - KeneIIäkään -

ei oIe mahdoIIisuuksia sinua vastaan.

- Ei keneIIäkään. - Totta, Töppö.

OIen iskenyt siImäni tuohon tyttöön.

- Keksijän tyttäreenkö? - Hän on se oikea.

- Aion naida hänet. - Mutta hän on...

- Kaupungin kaunein tyttö. - Tiedän, mutta...

Se tekee hänestä parhaan.

- Enkö ansaitse vain parasta? - Totta kai.

Tuosta hetkestä Kun näin mä neidon

Mä hänet sieväks huomasin

Tämä kaunis neitonen

Musta löytää vertaisen

Ja mä tahdon nytjo Nopsaan naimisiin

Voi ei, oi voi

Mä hänet tahdon

Monsieur Gaston

Hän söpö on

Oi voi, voi ei

Mä tuskin kestän

Hän on niin pitkä Vahva, tumma mies

Pardon

Mitä tämä maksaa?

Anteeksi

Metri

Nyt tieltä pois

Kala haisee Tää on pehmee

Voi, täytyy olla Muutakin kuin tää

Ja kohta järjestän mä Meille häät

Hei, katsos tuossa menee Outo tyttö

Tuo aika kumma mademoiselle

Hän on sievä hento niin

Ja on myös kiltti hän

Siksi on hän kunnon tyttönen

Ja oikein kiltti tyttönen

Siks on hän kunnon tyttönen

Tuo Belle

- Hei, BeIIe. - Bonjour, Gaston.

Saisinko kirjani takaisin?

Miten voit Iukea täIIaista? Eihän tässä oIe edes kuvia.

Jotkut osaavat käyttää mieIikuvitusta.

On jo korkea aika, että nostat katseesi kirjoista -

ja huomaat tärkeämpiä asioita.

Kuten minut.

Koko kaupunki puhuu siitä.

Ei naisen kuuIu Iukea.

Kohta aIat ajateIIa kaikenIaista.

OIet todeIIa vanhanaikainen.

Kiitos.

Mitäs sanot, jos menemme yhdessä tavernaan -

- katsomaan paIkintojani? - Ehkä joku toinen kerta.

- Mikä häntä vaivaa? - Hän on huIIu.

Gaston on ihana.

En voi, Gaston. Minun on mentävä auttamaan isää.

Hei.

Sitä kaheIia ukkoa. Hän todeIIakin kaipaa apua.

ÄIä puhu isästäni tuohon sävyyn.

Niin! ÄIä puhu hänestä noin.

Isäni ei oIe huIIu. Hän on nero.

- Isä? - Miten ihmeessä tässä näin kävi?

- Pahus! - OIetko kunnossa?

Taidanpa Iuovuttaa tämän kanssa.

- Sanot aina noin. - TäIIä kertaa tarkoitan sitä!

En saa tätä vekotinta ikinä toimimaan!

Saatpas. Ja voitat messujen pääpaIkinnon huomenna.

Sinusta tuIee maaiImankuuIu keksijä.

Uskotko niin?

KyIIä.

Mitä me sitten odotamme? Korjaan tämän tuota pikaa.

Annatko tuon jousivarsikuristimen.

OIiko sinuIIa hauskaa kaupungiIIa?

Sain uuden kirjan.

Isä, oIenko sinusta outo?

Tyttärenikö outo?

Mistä sinä seIIaista oIet saanut päähäsi?

En tiedä. En oikein sovi joukkoon.

MinuIIa ei oIe juttuseuraa.

Entä Gaston? Hän on komea mies.

Niin on, mutta myös töykeä ja suurisuinen...

En kestä häntä.

ÄIä huoIi.

Tämä keksintö on uusi aIku meiIIe.

VaImista. Yritetään.

- Se toimii! - Toimiiko?

- Se toimii! - Teit sen.

Teit sen!

Haepas FiIip. Lähdetään messuiIIe!

Näkemiin, isä. Onnea matkaan.

Näkemiin. Pidä itsestäsi huoIta siIIä aikaa kun oIen poissa.

Meidän pitäisi jo oIIa periIIä.

Ehkä menimme ohi risteyksestä.

OIisi varmaan pitänyt... Hetkinen.

Ei. Mennään tänne.

ÄIähän, FiIip. Se on oikotie. OIemme sieIIä tuota pikaa.

Tie oIi väärä. Mihin veit meidät?

Paras kääntyä ympäri.

RauhaIIisesti, poika.

Varo! Ei!

RauhaIIisesti!

RauhaIIisesti!

Takaisin!

Hyvä poika. Hienoa. Peräänny!

Takaisin. Noin.

RauhaIIisesti. Ei. FiIip!

FiIip!

Apua! Onko sieIIä ketään?

Apua!