Nynne

Tänään se tapahtuu. Tänään kaikki menee paremmin.

Olen harjoitellut, jotten olisi oma itseni. Mikään ei mene pieleen.

Hei, Nynne.

-Tulet tunnin etuajassa. -Henrik sanoi kuudelta.

Muutimme sen seitsemäksi. Eikö hän kertonut?

-Sinulle. -Giniä?

Henrik sanoikin, että pidät alkoholista.

-Voinko auttaa? -Se ei ole tarpeen.

Hänen on ollut alusta saakka vaikea sopeutua minuun.

Tulevan miniän todellinen tulikoe oli kierros taidemuseossa.

He kävelivät ja nauttivat. Itse kärsin krapulassa.

Mutta nyt meillä on yhteinen nimittäjä: Henrik.

-Onpa hän suloinen. -Hän on pikku-Henrikini.

Että sellaisesta pikkupojasta voikin kasvaa niin iso ja komea mies.

Luulen, että hän aikoo kosia.

Voi helvetin helvetti!

Sanoitko kosia? Sehän on yllättävää.

Sidonko sen? -Ei, olet tehnyt jo tarpeeksi.

Avaa, niin minä hoidan tämän.

-Hei. -Hei, kulta.

-Missä äiti on? -Keittiössä.

Onko teillä mukavaa?

-Sinäkö siellä, kultaseni? -Tullaan.

Intuitio on kummallinen juttu.

Minulla on ollut tunne, että Henrik aikoo kosia.

Olen nähnyt sen pienistä jutuista ja salaisista merkeistä.

Nyt hän sen tekee. Minun on pysyttävä rauhallisena.

-Rakas, isoäiti... -Kyllä!

Ei, anteeksi. Jatka vain.

-Rakas isoäiti... -Rakas isoäiti.

Lämpimät onnittelut 50-vuotispäivänäsi.

-Mitä hän sanoi? -Onnitteli 50-vuotispäivistä.

Onko hän hullu? Minähän täytän 86!

Tietenkin. "Rakas isoäiti..." Blaa, blaa, blaa...

Ja sen jälkeen: "Nynne..."

"Puolen tunnin tuttavuuden jälkeen olimme erottamattomat."

-"Jo silloin tiesin..." -Nynne?

Kyllä, tulen vaimoksesi.

Annatko viinin, niin saamme kilistää isoäidin kanssa?

Miten typerä sitä saa olla?

Miksi olen aina tällainen torvi?

Voisiko sitä saada jotain viranomaisapua tällaiseen?

Pyysin vain viiniä, jotta voimme kilistää yhdessä isoäidin kanssa.

Minä vain...

Nyt sinä kaadat punaviiniä valkoviinilasiin.

Voisitko..?

-Skool! -Skool, isoäiti!

Menettekö naimisiin? Niinkö sinä sanoit?

-Eivät he mene. -Mikseivät?

Henrik, sinun äitisi... Tarkoitan juuri sinua.

Hän toivoo, ettet koskaan kasvaisi isoksi.

-Se on totta, Henrik. -Kiitos, Dorit.

Lähdetkö vähän ulos? Meidän pitää jutella.

Anteeksi, se vain jotenkin lipsahti. Sellaista sattuu.

Toisinaan päästät omituisia asioita suustasi.

Anteeksi, mutta olihan se vähän huvittavaa.

Ei todellakaan ollut.

Meidän on paras pitää vähän taukoa.

-Miksi? -Tarvitsen tilaa hengittää.

Et voi vain sanoa, että meidän pitää pitää tauko.

Asiasta pitää keskustella.

Olen tavannut erään toisen.

Oletko tavannut toisen..?

Ja sanot sen vasta nyt! Sitähän sinä olet yrittänyt kertoa.

Nyt mennään takaisin syömään jälkiruokaa!

Minun ei pitänyt sanoa tätä tällaisessa tilanteessa.

-Mikä hänen nimensä on? -Ei sillä ole väliä.

Onhan! Mutta nyt en halua kuulla tästä enää sanaakaan!

-Se on punaviinilasi. -Aivan sama. Se on suurin.

Tämä on noloa meille kaikille.

-Mitä nyt? -Kortti on kuoletettu.

-Mitä teet? -Olet maannut täällä viikon.

Hääni on peruttu, Visa-korttini on mitätöity...

-Olet kuin rätti. -Älä sano noin.

Martin ja Beata ovat naapureitani. Martin on sokea ja todella komea.

Hän keskustelee mielellään siitä, miksi tietyt päivät ovat hyviä.

Hän tulee madellen takaisin, niin ne aina tekevät.

-Milloin? -Heti kun et mieti häntä enää.

-Hän tulee ja pyytää anteeksi. -Hän saa kyllä kuulla kunniansa!

-Mikä auttaa saamaan hänet takaisin. -Martin...

Noin. Nyt täällä voi taas ollakin.

Tule kotiin, kun olet valmis.

-Älä leikkaa liian lyhyeksi. -En toki.

-Tuo ei kuulostanut hyvältä. -Se oli positiivinen äännähdys.

-Onneksi olen sokea. -Vain se ilahduttaa minua nyt.

-Ja se, että pääsit typeryksestä. -Niin, sehän olikin loistavaa.

Ei rahaa eikä poikaystävää.

-Miten paljon olet miinuksella? -Ehkä viitisen tonnia.

-Ei korttia siitä hyvästä mitätöidä. -Siis kertaa viisi. Plus kahdeksan.

-Mitä olet ostanut? -Kahvia ja vaatteita.

-33 000 kruunulla? -Prada ja Chanel maksavat.

-Osta muita merkkejä. -Toisinaan pikkuasiat ovat tärkeitä.

Merkkituotteet antavat ihmiselle voimaa.

Näyttää hyvältä. Maksaako se 33 000?

-Oletko tosissasi? -Sehän on vain rahaa.

Minäkin haluaisin rikkaan edesmenneen isoisän.

Oletko unohtanut, että meidän piti tavata sisko ja lapset eläintarhassa?

Tuskin maltan odottaa, että pääsen nuuskimaan eläimiä.

-Tuo ei ollut hauskaa. -Ei niin.

Ensimmäinen työpäivä.

Ponnistelen kovasti, jotta en olisi oma itseni.

Mutta muiden säälivät katseet paljastavat heidän tietävän.

He tietävät, että olen viikon ajan maannut kotona ja syönyt keksejä.

Hei.

Hän siis jätti sinut 24-vuotiaan langanlaihan assistentin takia?

Fionan. Falski-Fionan.

Onko hänellä mitään vikoja? Maksaläiskiä tai korkea otsa?

Näin heidät ohimennen...

-...ja hänellä oli suipporinnat. -Onhan sekin jotakin.

Hans ei ikinä vaihtaisi minua nuorempaan malliin.

Ei ainakaan kysymättä sinulta ensin lupaa.

Tuolla on markkinoinnin uusi kaveri. Poul Erik.

Rumat viikset, mutta kivasti harmaantuneet hiukset.

-Muistatko, miten helppoa elämä oli? -En.

En minäkään.

-Mitä me täällä teemme? -Töitä.

-Siis täällä maapallolla. -Mene eteenpäin, Nynne.

Jos oma äiti silittää muovipussitkin-

ja itsellä on alemmuuskompleksi-

-silloin täytyy ostaa sikakallis uimapuku, jota käyttää vain kerran.

-Urheilu on hyväksi ja se toimii. -Näytät uimapuvussa hyvältä.

Mitä hänellä on, jota Nynnellä ei ole?

Siro nenä, seksikkäät viirusilmät, korkeat poskipäät ja Henrik.

Ei ulkonäkö merkitse kaikkea.

-Olet ollut naimisissa 16 vuotta. -14. Menin 18-vuotiaana naimisiin.

Sillä ei ole mitään tekemistä tämän kanssa.

-Hei, Henrik. -Hei.

-Kaikki hyvin? -Kyllä vain.

Onko Nynne täällä?

Miesvihalistani kärkipaikkaa pitää Henrik.

Kakkosena ovat miehet, jotka kosinnan sijaan tekevät bänät.

Kolmossijalla olevat miehet, jotka pissaavat istuallaan.

-Hänellä on uusi poikaystävä. -Sehän kävi nopeasti.

-Sitä on jatkunut jo pitkään. -Ei se ole vakavaa.

Eihän se voisi ollakaan, jos on yhdessä toisen kanssa.

Sanokaa terveisiä. Nähdään.

-Mitä? -Juttelimme vain.

Tunnelma oli kuin joulujuhlissa.

Mitähän suolille tapahtuu tuollaisessa litteässä vatsassa?

En kyllä haluaisikaan häntä takaisin.

Minun pitää olla yksin, rentoutua ja ottaa rauhallisesti.

Kippis!

Keski-ikä on laskenut 18-vuoteen.

-Olemme liian vanhoja tänne. -Emme ole mihinkään liian vanhoja.

-Tämä on toiseksi paras ikämme. -Haen lisää juotavaa.

-Ei minulle. Pitää aikaisin ylös. -Nyt otetaan kännit!

-Onko sinulla tulta? -Voi ei...

Falski-Fiona. Pitääkö hänen olla niin kaunis?

Sunnuntailapsi, joka pursuaa hyviä geenejä. Unohda hänet.

-Olemmeko tavanneet aiemmin? -Emme.

-Etkö muista minua? -En.

Olit lapsenvahtini. Sinulla oli oranssit housut ja permanentti.

Söit kaikki karkkimme. Hän sai siitä hyvästä potkut.

Nimesi oli Nynne.

Työnnä loput säästöpossuun.

Miksei Henrik ollut mukana? Ehkä he ovat eronneet.

Hän näytti hiukan surulliselta. Ihan kuin hän olisi itkenyt.

-Ei. -Hei, minä täällä.

-Henrik! -Saanko tulla käymään?

-Iltapäivällä. -Totta kai. Nähdään.

Hän on tullut toisiin aatoksiin. Miksi hän muuten tulisi käymään?

-Miksi sokea saa imuroida? -Ole hiljaa ja jatka.

Minulla on varttitunti aikaa jättää tupakka ja olla hemaiseva.

Ja päästä epätoivoisesta olemuksesta.

Haluatko carpacciota, Henrik?

Kuulostaa siltä kuin houkuttelisi lasta karkin sijaan carpacciolla.

Olitko tulossa? Olin unohtanut sen.

Minulla on vähän carpacciota. Ei, se kuulostaa ruoantähteiltä.

Tupakoinnin lopettaminen oli helppoa.

-Miltä näytän? -Boris Jeltsiniltä.

Ole hiljaa. Mene takaovesta.

-Carpatto? -Mitä?

-Haluatko carpa...carpacciota? -Ei, menen ulos syömään.

Oliko dödöni täällä?

-Siksikö tulit? -Ei, meidän täytyy jutella.

Juodaanko kuppi kahvia?

Harkitsen Goan-matkaa talvella.

Sain palkankorotuksen, joten miksi ei?

Fiona on raskaana.

-Sinähän et halua lapsia. -En, tai siis...

Olen muuttanut mielipidettäni.

-Itketkö? -En itke.

Halusin kertoa sen itse.

Miksi luulit, että tulin käymään?

Nynne, olet upea nainen.

Sinun pitää vain löytää Se Oikea.

-Ei se auta. -Kyllä. Yritä uudelleen.

-Vaan kun ei se auta. -Siivoa ennen nukkumaanmenoa.

-Mitä minä teen? -Unohda hänet. Hän on ääliö.

-Sinun ei pidä sietää sellaista. -Ei.

Minun vuoroni.

-Se ei ollut vanha lasi. -Ei ainakaan Holmegaardin mukaan.

Olen jutellut Poul Erikin kanssa markkinointiosastolta.

-Sen lyhytselkäisen? -Hän on hulluna sinuun.

Poul Erik...

-Kamala nimi. -Niinkö?

Hän on kutsunut minut päivälliselle lauantaina.

-Kaksi naista vilkuili sinua. -Sitten otan tämän.

-Miten paha juttu se on? -Hänellä on lyhyt yläkroppa.

-Se tekee 1249 kruunua. -Olen sokea, en kuuro.