The first 200 lines.
Okei, okei, okei, okei...
Okei...
Joo... Joo...
Joo, joo, tulehan... Tulehan, joo! Joo, joo!
Okei. Okei. Okei.
Nyt mennään, nyt mennään.
Okei. Okei. Vittu.
Toimi. Toimi. Toimi.
Standard... Okei...
Standard, kuuletko- kuuletko sä mua?
Täällä on Naren.
Ja mä oon, tuota...
Mä oon joutunut, öh, erilleen muista.
Ja luulen, että mä oon kunnossa,
mutta en oo varma, missä mä, öh...
En oo koskaan ollut näin kaukana ennen, joten en...
Öh...
Siellä oli sellainen, öh...
En saanut siitä kunnolla selvää, mutta siellä oli, öh...
Täällä on jotain muutakin.
Tarvitsen teitä.
Okei? Tarvitsen teidät hakemaan mut, kiitos.
Vittu, tarvitsen teidät tulemaan tänne hakemaan mut.
Voitteko... voitteko tulla, kiitos, standard?
Standard?
Voi vittu!
Vittu...
Vittu! Vittu...
Voi paska... Mitä helvettiä?
Mitä helvettiä?
Vittu! Vittu! Vittu!
Vittu!
Vittu, vittu, vittu! Vittu!
Meillä kaikilla on omat kehämme, tapamme...
...käytösmallit, jotka saavat meidät kulkemaan ympyrää...
...hakemaan samoja ratkaisuja
aina uudestaan ja uudestaan,
luullen joka kerta niiden vievän meidät jonnekin uuteen.
Mutta eivät ne vie.
Ja silti,
se on vähimmän vastustuksen hermorata.
Polku, jonka itse loit.
Se on se, joka piti sinut turvassa,
kun olit lapsi.
Opit työntämään ihmisiä pois
ennen kuin he ehtivät satuttaa sinua.
Ja nyt,
aikuisena,
olet yhä jumissa siellä, mistä aloitit.
Yksin.
Siis, en mä oo yksinäinen.
Mulla on työntekijöitä ja... asiakkaita.
En sanonut yksinäinen. Sanoin yksin.
Joo, no, siis...
Mä satutan ihmisiä.
En mä halua. Se vaan on se, miten mut on kytketty.
Ehkä mä sitten ansaitsen olla yksin.
Luuletko, että kukaan ansaitsee olla yksin?
En tiedä, mutta, tiedäthän,
ehkä se ei oo niin paha asia.
Yksin oleminen tuntuu...
Syvälle juurtuneelta.
Ymmärrän.
Sulla on ollut unelmia ja paljon vastustusta,
ei juurikaan tukea noiden unelmien toteuttamiseen.
Ja kun olemme kokeneet...
Kipua kerta toisensa jälkeen,
alkamme odottaa sitä.
Se on vähän kuin: "Ai, mä tunnen tän polun.
Mä tiedän, minne se johtaa."
Joten...
Oletko kiinnostunut takomaan uuden polun
ja katsomaan, minne se johtaa?
Selvä. Miksi ei? Tiedäthän, mä oon tässä.
Hienoa.
Joten haluan palata
harjoitukseen, jota olemme tehneet aiemmin.
Roolileikkiin.
- Ai, siihen näyttelemisjuttuun? - Joo.
- Musta tuntuu tyhmältä tehdä sitä. - Tiedän.
Mutta meillä on muutama minuutti. Kokeillaan, öh...
Joo, kokeillaan. Vähän.
Selvä.
Luodaan tilanne.
Palataan siihen iltaan, kun Barbara jätti sut.
Tarkoitatko sitä iltaa, kun se heitti mut
ulos mun omasta kodista?
Joo.
Mä esitän itseäni.
- Ja mä oon Barbara. - Se on mun talo, muuten.
Mä oon se, joka siitä maksaa.
- Tiedän. - Selvä.
Okei, eli, öh...
Tulin kotiin myöhään. En tiedä kuinka myöhään.
Öh... Se oli jo unessa. Ehkä puolenyön maissa.
Se menee yleensä nukkumaan ennen... Sillä ei oo väliä.
Pointti on, että mä olin keittiössä, ja, öh...
Lasi, mä rikoin lasin,
ja se tulee juosten alas katsomaan mitä tapahtui, ja...
Asiat eskaloituivat.
Ja miltä susta tuntuu?
No, mä olin...
Mä olin juovuksissa, ja, öh...
Mä-mä tunsin itseni tyhmäksi, tiedäthän.
Mä olin vihainen, koska... koska mä rikoin sen lasin.
Voitko sanoa tuon mulle?
- Öh, mitä, Barbaralle? - Joo.
Öh... Anteeksi, että herätin sut.
Ehkä jos olisit tullut kotiin aikaisemmin,
olisimme voineet viettää illan yhdessä.
Ei, mä olin... mä olin töissä, tiedäthän?
Tulin suoraan kotiin töiden jälkeen.
Ole rehellinen mulle, kiitos.
Mä haistan sen sun hengityksestä.
Join muutaman oluen.
Määrittele muutama.
No, oli rankka päivä.
Mun piti rentoutua.
Sä teet aina vaan rentoudut.
Sä oot aina siellä kaupalla.
Sä haluat lapsia, vai mitä?
- Molemmat halutaan. - No, tiedäthän...
Perheen perustaminen maksaa,
mikä tarkoittaa, että jonkun täytyy tehdä töitä.
Paitsi jos ammattilaisopiskelijana olemista
pidetään nykyään työnä.
Tuo ei oo reilua. Tiedät, että mun piti pitää vapaata.
No, se ei oo mun syy, jos sä et pysy perässä.
Miten susta muka tulee lakimies,
jos et selviä edes oikeustieteellisestä?
Kenen luulet maksavan kaikesta,
kun sä pyörit ympäri kampusta
kuin joku 30-vuotias fuksi?
Voin antaa vihjeen: se oon minä.
Mä maksan sun koulusi, maksan sun vapaa-aikasi koulusta,
mä maksan sun katostasi pään päällä.
- Voinko mä puhua nyt? - En! En.
Koska haluaisin tietää, mitä luulet tapahtuvan,
jos onnistut valmistumaan?
Tiedäthän, pyöräytät lapsen ja jätät mut laskujen kanssa.
Vai oonko mä jumissa kotona vaihtamassa vaippoja, koska
sä oot liian kiireinen töissä ensimmäistä kertaa elämässäsi?
- Nyt sä oot julma. - Mä oon rehellinen.
Luulin, että sitä sä aina halusit.
Vaikket päässytkään arkkitehdiksi, se ei tarkoita...
Mä olen vittu arkkitehti!
Voi helvetti, mä oon vaan jumissa myymässä paskoja huonekaluja, koska
kukaan ei suostu nousemaan siltä läskiltä vittu-perseeltään ja auttamaan mua!
Miltä susta tuntuu, Clark?
Kenelle mä puhun?
- Mulle, tässä, nyt. - Sulle? Okei.
Öh...
Anteeksi, en mä tarkoittanut, öh...
...tiedäthän, suuttua
tai menettää malttiani tai mitä ikinä.
Tiedän.
Se on koko harjoituksen tarkoitus.
Tämä on hyvä alku.
Tuntea se, mitä tunnet,
ja sitten oppia tunnistamaan uusi polku.
Sun reaktio oli itse asiassa aika normaali.
No, se oon minä!
No niin, ahoy te merikarhut!
Oletko kyllästynyt tuhlaamaan kovalla työllä ansaitsemiasi dukaatteja
yli kalliisiin huonekaluihin?
Etsitkö tarjouksia, jotka saavat jalat alta?
Sitten tule käymään.
Kapteeni Clarkin ottomaani-imperiumissa,
Santa Claran laakson
suosituimmassa varastossa ja näyttelytilassa.
Löydät makuuhuoneet, olohuoneet,
ruokailuryhmät, den-huoneet ja kylpyhuoneet yllin kyllin.
Ensikertalaiset asunnonostajat? Meiltä löytyy.
Uudet vanhemmat etsimässä Billyn ensimmäistä pinnasänkyä?
Meiltä löytyy!
Viimeisimmästä modernista muotoilusta
menneiden vuosien klassikoihin,
kaikki on täällä ja kaikki on kuin ryöstöhintaan.
Mikä hätänä, Polly?
Huolestuttaako luotto?
Ha! Kapteeni Clark sanoo: ei luottoa, ei ongelmaa!
Purjehdi korkealaatuisilla merillä,
ja jätä rahaongelmat oven taakse.
Kävele sisään tänään
ja nappaa unelmiesi divaanisohva,
keittiönpöytä, jalkalamppu ja sängynrunko täältä.
Kapteeni Clarkin ottomaani-imperiumista,
joka sijaitsee Capitolilla ja McKeellä, juuri 680-tien tuntumassa.
Arr! Kävele sisään tänään...
...laita jalat ylös,
ja nauti omasta imperiumistasi!
Sillä jokainen sulttaani ansaitsee valtaistuimen,
ja meillä on sellainen sinun nimelläsi varustettuna,
täällä Kapteeni Clarkin...
Ei hitto!
- Clark, ootko sä okei? - Sammuta kamera.
Ei, ei, tää on hyvää. Tää on outtake-kamaa, äijä.
- Sammuta se vittu-kamera. - Okei... Jeesus...
Tarviitko sä, öh, apua?
Ei, mä hoidan, mä hoidan.
No comments yet. Be the first to leave one.