Operation Finale

NETFLIX-ALKUPERÄISELOKUVA

VUOSINA 1939-1945 NATSIT MURHASIVAT YLI 10 MILJOONAA "VALTION VIHOLLISTA",

JOISTA KUUSI MILJOONAA OLI EUROOPAN JUUTALAISIA.

SODAN LOPULLA HITLER, HIMMLER JA GÖRING PAKENIVAT OIKEUTTA -

RIISTÄMÄLLÄ OMAN HENKENSÄ.

ELOON JÄÄNYT LOPULLISEN RATKAISUN ARKKITEHTI KATOSI,

EIKÄ HÄNTÄ SAATU NÜRNBERGIN OIKEUDEN ETEEN.

VUOSIKYMMENTÄ MYÖHEMMIN MAAILMAA EI ENÄÄ KIINNOSTANUT,

MITÄ SS:N "JUUTALAISOSASTON" JOHTAJALLE,

ADOLF EICHMANNILLE, TAPAHTUI.

Olen luutnantti Darlton.

ITÄVALTA 1954

Luutnantti Darlton...

-Herr Werner? -Niin?

Olen luutnantti Darlton Weidenista.

Löysimme ristiriitaisuuksia tiedoistanne. Voisitteko selventää asiaa?

Suurkiitos.

-Älkää! Mitä haluatte meistä? -Ei hätää.

Hän ei tehnyt mitään. Hän oli lääkintämies!

En tiedä, mitä hän on kertonut teille, mutta tiedämme, kuka hän on, Vera.

Nimeni on Annie.

Ei.

Ei. Poikanne on Klaus, toinen on Dieter. He...

Voi paska! Moshe!

-Meillä on väärä kaveri! -Mitä sitten?

Hän oli natsi.

Joku häntä taatusti etsi.

Autatteko vai ette? Tulkaa.

Muistan lukeneeni vuosia sitten -

jostakusta itävaltalaisesta, jota luultiin minuksi.

Minulla on artikkeli kehystettynä seinällä.

Toivon, että tulevat historioitsijat -

eivät tunne kiusausta poiketa totuudesta, jonka me tänään kirjaamme.

Voisin puhua siitä, mitä näin Minskin maakuopissa -

tai Chelmnon kaasuautoissa,

mutta ne olivat toisten tekoja, muiden vaatimuksia.

Minä en antanut moisia käskyjä.

Me teimme paperityötä.

Sotamme oli matematiikkaa.

Kamppailin työssäni loputonta typeryyttä vastaan.

Annoin vain oman vähäisen panokseni taistelussa Saksan vihollisia vastaan.

BUENOS AIRES 1960

Sanoit, että halusit työtä Jerseystä.

Emmekö voisi karata? Teen mitä vain, jos saan olla kanssasi!

Ei hassumpi idea.

Ei lainkaan hassumpi idea.

-Kerro vain yksi asia. -Niin?

Onko se totta?

Onko mikä totta?

Onko äitisi nekru?

Kerro.

-Kerro! -Mitä väliä sillä on?

-Rakastat minua! -Lapset puhuvat selkäni takana!

-Onko se totta? Oletko musta? -En! Olen yhtä valkoinen kuin sinäkin!

-Valehtelet! -En valehtele!

-Oletko sinäkin siis saksalainen? -Isäni on.

Olisi mukava tavata hänet. Voimmeko nähdä taas?

Isä pani meidät opettelemaan sata sanaa espanjaa päivittäin.

-Sata sanaa? -Ei enempää eikä vähempää. Olin...

Olin tosi huono.

Halusin vain ratsastaa ja tutkia Tucumania.

Mistä päin isänmaata olet?

Muutimme sodan aikana usein.

-Oliko isäsi armeijassa? -Itse asiassa SS:ssä.

Hän kaatui itärintamalla.

-Luulin... -Asumme nyt setäni Ricardon luona.

Hän on... Hän on meille kuin isä.

Olen pahoillani, Klaus.

Se on kamalaa.

Oletko harkinnut palaamista?

Saksaanko?

Enpä tiedä.

Olen kuullut juttuja.

Millaisia juttuja?

Juutalaiset kahmivat taas valtaa.

Vievät työt ja turmelevat kaiken, kuten ennenkin.

Onhan niitä tietysti täälläkin.

Setä sanoo, että niitä sikiää kuin sieniä sateella.

Vai sieniä.

Sieniä!

Nostetaan malja.

Isällesi.

Hän kuoli varmasti sankarina.

Prost!

Kerrohan, tuntisinko hänet nimeltä?

MOSSADIN PÄÄMAJA TEL AVIV, ISRAEL

Herra Harel? Tämä vie vain viisi minuuttia.

Herra Harel, anteeksi, tässä on herra Fritz Bauer.

Hän on Hessenin osavaltion syyttäjä ja kertoo löytäneensä jonkun.

Olen päässyt verivihollisemme jäljille.

Minulla ei ole aikaa. Rafi, selvitä asia.

Adolf Eichmann ei ole mikä tahansa konttorirotta.

-Mies ansaitsee rangaistuksen. -Teillä on sokean miehen todistus.

Ei hän tarvinnut silmiä kuullakseen, että poika oli Klaus Eichmann.

Miksi se tyttö, Sylvia, treffailisi natsin poikaa?

Hermann oli Dachaussa. Hän halusi kasvattaa Sylvian katolilaiseksi.

-Eikö poika tajunnut tyttöä juutalaiseksi? -Ei.

-Kertoiko hän jo tytölle huonot uutiset? -Kyllä. Tyttö haluaa silti tapailla häntä.

-Hehän ovat molemmat kunnon katolilaisia. -Selvä. Kiitos.

Arvostan saapumistanne,

mutta teidän pitää ymmärtää, että Egypti tuottaa tuhoa.

Fedayeen-sissit tappoivat retkeilijöitä Masadalla. Resurssimme ovat rajalliset.

-Meillä ei ole varaa jahdata huhuja. -Miettikää, mitä se tarkoittaisi.

Me juutalaiset saisimme tuomiolle miehen, joka organisoi kansamme murhaamisen.

Puhutte menneisyydestä.

Minun tehtäväni, herra Bauer, on estää uudet uhrit. Kiitos vierailusta.

-Kuulkaa... -Paljon kiitoksia.

Hetki vain.

Sir?

Mitä jos huhu on tosi? Kuvitelkaa, millainen sotku syntyy, kun hän kertoo,

ettemme vaivautuneet etsimään lopullisen ratkaisun arkkitehtiä?

Hitaasti.

Hitaasti.

Mitä sinä...

-Seisotaanko vain? -Hipelöit nivusiani oudosti.

Tarraa kiinni vain. Älä pelkää.

-En pelkää. Keskitymme tekniikkaan. -Hio sitten tekniikkaasi.

-Tiedätkö, miksi saat ikävimmät hommat? -Johtuisiko antisemitismistä?

Jatketaanko?

Älä pelkää.

-Hei. -Rafi.

Aharoni, tule mukaani.

Selvä on.

Minne menette?

Aharonin pitää ehtiä lennolle. Ilmoitan, jos tarvitsen sinua.

SOLINGENIN LAATUTERÄSTÄ

Sylvia!

Klaus, hei.

Pääsit tulemaan.

-Mennään. -Minun pitäisi ensin kertoa jotain.

Kohta. Puhe alkaa pian.

Carlos.

Tässä on Sylvia.

Hei.

Kappas vain.

Katsohan noita silmiä ja hiuksia.

Mistä päin sukusi on?

-Minä... -Tule.

Näetkö nuo kaksi? Varapormestari ja kansanedustaja.

-Kuka oli se mies, jolle esittelit minut? -Carlos Fuldner.

Hän auttoi perhettäni asettumaan Argentiinaan.

Amigos...

Sadasviideskymmenes itsenäisyyspäivämme lähestyy.

Pian saamme tilaisuuden tanssia,

ja nostaa maljan vapaudelle.

Oletteko nähneet tiesulut?

Kuulleet laukaukset?

Nähneet väkivallan?

Niihin törmää päivittäin Buenos Airesissa.

Meidänhän pitäisi juhlistaa kansallista yhtenäisyyttämme.

Kirkon ja valtion rautaista liittoa.

Mutta rappio uhkaa meitä, amigot.

Yhteiskunnassamme leviää mätä,

joka pakottaa meidät taistelemaan pyhän ja rakkaan patriamme puolesta.

Kuka tietää, mistä puhun?

-Juutalaisista! -Kiitos, isä.

He ovat uskollisia vain toisilleen.

Juutalaiset pettävät kotimaamme -

ja jatkavat Argentiinan suuren kansakunnan myrkyttämistä.

Siksi kysyn teiltä: mitä juutalaisten kanssa pitäisi tehdä?

Saippuaa!

Kysyn uudestaan. Mitä juutalaisista pitää tehdä?

Saippuaa!

-Juutalaisista! -Saippuaa!

Sieg heil!

Sieg heil!

No niin. Oletko mukana vai et?

-Mukana. -Videl, sinun vuorosi.

Peter, mennään.

Yrittäkää edes, pojat!

Hei.

Äiti?

Äiti, mikä hätänä? Mitä on sattunut?

Siskosi.

Kuva oli kaapin päällä, kun suljin sen.

Ei se mitään. Kyllä hän antaa anteeksi. Katso.

Ne ovat kauniita.

Laita ne veteen. Minä siivoan.

Onko sinulla uusi jääkaappi?

Kenet jouduit tappamaan?

Pitäisikö huolestua? Onko siellä kuollut ruumis?

-Hannaa ei ole näkynyt. -Äiti, älä.

-Mitä? Tehän olitte aina yhdessä. -Ei jutella parisuhteista.

Olitte valmiita seuraavaan askeleeseen, mutta tyttö vain katosi.

Pyydän.

Uskallapas. Nyt on sapatti.

Se voi olla hätätapaus.

Älä sitten valita, jos sairastut syötyäsi kylmää keittoa.

Kuka sellaisesta nyt voi sairastua? Äiti, älä viitsi. Haloo?

Onko kyse Astypálaia-jutusta? Luin muistiosta noin 70 prosenttia.

Ei ole.

Hyvä, koska luin ehkä kolmanneksen.

Finale.

Aharoni on tiedustelutehtävissä Buenos Airesissa lähetystövirkailijamme kanssa.

Kontaktimme tytär Sylvia Hermann lupasi viedä meidät Klaus Eichmannin kotiin.

Jos mies on Eichmann, he yrittävät saada valokuvavarmistuksen.

Mikset pyytänyt minua? Aharoni on kuulustelija.

Juuri siksi. Halusin jonkun, joka tutkii todisteita eikä vain ammu.

Kohde pitää napata elävänä.

Jos se on Eichmann, olisi helpompaa ampua hänet kuin raahata tänne.