The Myth of Maracuda (Маракуда)

Tervehdys, minulle tuntemattoman elämänmuodon edustajat.

Voisitteko ystävällisesti kertoa, missä galaksissa tämä planeetta on?

Ikävä kysyä tällaista, mutta millä tasolla sivilisaationne onkaan?

Oho.

Ahaa, nyt ymmärrän.

Tuk-tuk on syytä pitää minulla.

Hei, ettäs kehtaat! Mitä sinä puuhaat?

Kauemmaksi. Käpälät irti minusta.

Edustan evoluution kirkkainta huippua. Älkää koskeko minuun!

Jestas, mitä teinkään teille?

Muutuitte vain vähän. Hyvä. - Kädet ovat karvattomat.

Häntäni putosi. - Höyhenkin tippui.

Höyhenkö? Se on minun. Lahja minulta.

Pitäkää se muistona tapaamisestamme.

Tämähän oli pinkkipuhkuni tuotosta. Kiihdytin evoluutiotanne.

Loistava esimerkki kehityksestä. Ehkä löydämme nyt yhteisen sävelen.

Nappaa... - Lounas.

Lounas? - Mitä?

Nappaa lounas!

Mitä? Ei käy!

Tämäkö on kiitos? Tein teistä älykkäitä!

Menkää pois! Auttakaa!

TSILJOONA VUOTTA MYÖHEMMIN

Reitti selvä. - Reitti selvä.

Reitti selvä. - Reitti selvä!

Mumma! - Mamma!

Hei vain, uusi kotimme!

Missä Maracuda on?

Maracuda!

MARACUDA

Martta! Löysin hyviä marjoja.

Iskä on ylpeä. Ehkä hän jopa kehuu minua.

Typerä elukka. Katso nyt, mitä teit. Yritän auttaa heimoa.

Mitä muutakaan sanoisit?

Katso, Martta! Sinäkin näyt tässä.

Maracuda!

Tullaan.

Katso, kaikki ovat täällä.

Maracuda! Miksi aina viivyttelet?

Enhän minä. Löysin puskan...

Täynnä mehukkaita marjoja, joten pysähdyin poimimaan.

Kuka muu kuin päällikön poika hoitaisi ruokaa koko heimolle?

Ota siitä vain.

Tuo on laakerinäsiä. Sen marjat ovat myrkyllisiä.

Myrkyllisiä? - Tietenkin ovat. Tiesin sen kyllä.

Senhän takia ne poiminkin, ettei kukaan vain syö niitä.

En luota sinuun yhtään.

Kiitos typerästä veljestä, joka korostaa älyäni, -

mutta olisin pärjännyt hyvin ainoanakin lapsena.

Kampura! Heitä nuo marjat niin kauas kuin voit.

Kyllä, olemme löytäneet uuden kodin!

Olkaa varovaisia. Muurien toisella puolella voi olla ovelia vihollisia.

Viritetään ansoja leirin ympärille suojaksemme.

Isä on karski johtajamme, ja minä olen hänen ainoa poikansa.

Siksi hän haluaa, että minustakin tulee johtaja.

Bää itsellesi.

Siskoni Suvi on heimon paras soturi.

Minun omenani! - Maailma on epäreilu.

Kuten näkyy, tulemme toimeen tosi hyvin.

Tässä on mummani Volga. Hänelle maistuu piikikkäät.

Syötäviä kaktuksia! Kuoriaisia ja omenoita! Emme enää ikinä näe nälkää!

Aina on nälkä, mutta kivikaudella on säännöt, jotta ei joudu pulaan.

Sääntö numero yksi. Älä laita ihan kaikkea löytämääsi suuhun.

Sääntö numero kaksi.

Tee tiukkoja solmuja. Niitä tarvitaan aina.

Täydellistä. Ritsa-ansa on valmis.

Niinpä. - Sitä pitää kuitenkin kokeilla.

Olet aina oikeassa, suuri johtaja. - Tuo on Kampura.

Isä rakastaa häntä kuin omaa poikaansa.

Kampura on hyvin tärkeä heimomme jäsen.

Emme varmaan koskaan tule toimeen. Kampurasta tuntuu kai samalta.

Sitten vielä sääntö numero kolme.

Nuotion pitää palaa aina.

Ruoki tulta äläkä ikinä irrota katsetta siitä.

Tänään on minun vuoroni.

Hei. Kuka se täällä tallustelee?

Raitakuoriainen on kärjessä ja kasvattaa nopeasti etumatkaansa.

Hei, takaisin radalle!

Tämä vauhti saa korvani soimaan!

Maaliviiva lähestyy! Kuka tämän voittaa?

Minne te menette? Teidän pitää jäädä tänne!

Tulkaa heti takaisin! Pilaatte koko kisan!

Saan teidät kyllä kiinni.

Mikä vahinko.

Luulitte voivanne paeta. Ette voi pilata kisaa.

Ehei!

Maracudaa ei pääse pakoon.

Maracuda!

Mato minut nielköön!

Menetimme tulen!

Maracuda! - Mumma, mitä tapahtui?

Miten tämä tapahtui?

Se sammui vain vähän. Hoidan sen kuntoon.

Pitää vain puhaltaa vähän. Kas näin. Se palaa jo.

Mikä tuo kamala ääni on?

Tule ulos, hirviö! Saat meiltä selkääsi!

Kuka sinä olet? - Minäkö? Olen A-aa.

Onpa ruma nimi. - Mitä teet meidän luolassamme?

A-aa nukkuu aina luolassa halutessaan ajatella.

Se saa sinut ajattelemaan.

Aamulla A-aa näki nätin perhosen.

A-aa mietti: miksi perhoset lentävät, mutta ihmiset eivät?

Keksitkö vastauksen? - Perhonen on kevyt.

Ihminen on liian iso siihen. - Mikä älynväläys.

Ajattelut on nyt siis ajateltu. Eikä niitä jäänyt tänne.

Heippa sitten, karvapallo.

Ei, tämä on minun ajatusluolani. Heippa itsellesi.

Ei huolta, siskoseni. Minun on aika puuttua peliin.

Häivy, kun vielä suostun hoitamaan asian rauhallisesti.

Hei! Puhut nyt Maracudalle, johtajan pojalle.

A-aa on myös johtajan poika. - Olemme kyllä ihan eri kaliiperia.

Hetkonen. Sinäkö sammutit tulemme? Näytän sinulle, senkin karvakasa.

A-aa ei sammuta tuli, mutta A-aa voi tuoda teille tuli kotoa.

A-aan kylässä on paljon tulta. - Niinkö?

Oi, karvapallo. Mitä haluaisit vastineeksi tulesta?

Meillä on ahmantalja. Tai sitten strutsinmunia.

Ehkä haluaisit tämän kiven. Sille voi puhua.

A-aa haluaisi...

Vaimon.

Selvä, minä suostun. Tulen vaimoksesi. - Et sinä. Hän.

Oletko tosissasi?

Kultaseni, ilman tulta olemme mennyttä. - Mumma!

Älä luule naivasi pojantytärtäni! Olet vielä aivan märkäkorva!

Eikö korvat ole kuivat? - Aivan, karvapallo.

Mietipä sitä, mutta tee se toisessa luolassa.

Haluatko tämän kiven?

Kun kova valkoinen vesi tulee taivaalta, te hytisee ja hampaat...

Sitten te anelee, että A-aa palaa tulen kanssa.

Tule takaisin, liekki. Ilman tulta olemme mennyttä.

Niin, valta on raskas taakka.

En tiedä, miten hän sen teki. - Kuka?

Isoisoisäsi. Hän antoi meille tulen ennen kuin meni madoille.

Säikäytit minut, senkin karhu!

Iltaa kaikille. Tulinko ajoissa? - Aloitamme juuri.

Eivätkö perhekokoukset ole yleensä perheille?

Kampura on kuin yksi meistä. Hän saa loistavia ideoita.

Ihanko totta?

Maracuda, kiistät sammuttaneesi nuotiotulen. Ei kovin miehekästä.

En se ollut minä. - En jaksa enää valheitasi.

Tämä on vakava asia. Jänistit sen karvapallon edessä...

A-aa. - Halveksittavaa tulevalta päälliköltä.

En jänistänyt. - Mitä sitten teit?

Yritin neuvotella hänen kanssaan. - Mistä?

Raakalainen uhkasi siskoasi. Olisit kukistanut sen... karvapallon.

A-aa. Aivot pellolle häneltä!

Hänellä ei taida olla aivoja.

Sinun takiasi heimomme menetti tulen.

Isoisoisäsi olisi karkottanut sinut. - Se olisi oikein.

Jos se on oikein, lähden vapaaehtoisesti.

Niin varmaan. - Palaat 20 askelen jälkeen.

En palaa kotiin. Tein päätökseni.

Heippa sitten.

Suuri päällikkö, lupaan, että ennen talven tuloa löydän heimolle tulen.

Teen mitä vain sen vuoksi. - Anna, kun halaan.

Olet kuin poika, jota en koskaan saanut.

Kuljit jo kymmenen askelta.

Martta?

Vain sinä ymmärrät minua.

Lähtikö hän oikeasti?

Nukkukoon yön ulkona, niin hän juoksee aamulla kotiin. Näet sitten.

"Siskosi näyttää enemmän soturilta..." Entä sitten?

Tuli on tärkeä. Eikö poikasi sitten ole tärkeä?

Hätistävät pois kuin jonkin kärpäsen.

Tulta! Tulta?

Saan tulen heimolleni!

Isäkin on ylpeä pojasta, jonka hän miltei karkotti.

Mitkään esteet eivät minua lannista.

Hei, salama! Anna lisää tulta!

Siistiä. Kiitos!

Älä vain sammu, pikku liekki.

Voi ei, ansa.

Onpa lämmintä vettä.

Pikku pulahdus tuo hyvät yöunet.

Hei? Mitä nyt?

En saa kovin usein vieraita.

Kävi sitten niin, että saatoin ylireagoida hieman.

Haudataan ruumis, niin homma on siinä.

Kuka olisi arvannut tämän?

Kappas vain, hän onkin elossa!

Hautajaiset on peruttu, voitte poistua. Ei draamaa tänään.

Katsotaan nyt...

Pinkkipuhkuni ei näköjään muuttanut mitään. Outoa.

Ei ole häntää. - Hän ei kasvattanut siipiä.

Miksi kasvattaisin siivet? - Tiedäthän sinä...

Hän ei muuttunut ulkoa, vaan sisältä! Puhut eläinten kieltä!

On herätettävä kuningas Pau-Pau.

Mitä ihmettä täällä tapahtuu? Kuulen ääniä.

Pysy rauhallisena. Sinulle on aukeamassa aivan uusi maailma.

Sanoin, että isi raataa aina töissä. Enkö saa illalla vähän levätä...

Päivää. Tiedätkö, milloin lounasaika on?

Lopeta! Tule pois sieltä.

Ai, ihminen. Puhutko meidän kieltämme?

En ole koskaan nähnyt norsun kaivautuvan maahan kuin hiiri.

Olin ennen hiiri, mutta olen nyt norsu.

Hieno kärsäkin. - Pidän siitä tosi paljon.

Se on ylimääräinen käsi ja suihku. Sillä voi turauttaa tällä tavalla.

Miten sinusta tuli noin iso?

Oletko kade? Muutuin, kun Tink pöllytti pinkkipuhkuaan minua päin.

Kuka se Tink on? - Aivan, kuka Tink on? Minä olen Tink.

Voitko oikeasti muuttaa hiiren norsuksi?