The Green Mile

VIHREÄ MAILI

Katie! Cora!

Rakastatko siskoasi?

Tiedät, mitä sulle käy, jos inahdatkaan.

Huomenta, Estelle.

-Miltä näytän, Paul? -Paremmalta.

Huomenta, herra Edgecomb. Saako olla wienerleipä?

Otan kaksi paahtoleipää, Hector. Eilisetkin käyvät.

-Pelkkää kylmää leipää, kuten aina. -Ne ovat parempia.

Etenkin pitkillä kävelyretkillänne. Eikö niin?

Varokaa hoitsu Godzillaa. Hän voi nostaa metelin.

Ette saisi kuljeskella yksin.

-Mitä te teette kukkuloilla joka päivä? -Kävelen.

Pidän kävelyretkistä.

Älkää vain loukatko itseänne. En halua lähteä etsimään teitä.

-Miksi katsomme tätä roskaa? -Se on kiinnostavaa.

Tuo sisäsiittoinen roskasakki? He eivät puhu muusta kuin nussimisesta.

Onko kaikki hyvin? Näytät väsyneeltä ja poissaolevalta.

-Voin ihan hyvin. -Kävelyretkesi uuvuttavat sinut.

-Jos saan sanoa mielipiteeni. -Nukuin huonosti, siinä kaikki.

Näin painajaisia. Ei minulla ole hätää.

Tämä on katsomisen arvoinen.

Paul, mikä on vialla?

Voi hyvä jumala...

Minun on päästävä pois täältä.

Joskus muistot palaavat mieleen, halusi sitä tai ei.

-Ei sen kummempaa. -Johtuiko se elokuvasta?

En ole puhunut näistä asioista pitkään aikaan. En yli 60 vuoteen.

Paul, olen ystäväsi.

Olenko kertonut, että toimin vanginvartijana lamakaudella?

Olet maininnut asiasta.

Kerroinko, että vastasin kuolemaantuomittujen teloituksista?

Yleensä kuolemaantuomittujen osasto on "Viimeinen maili".

Me kutsuimme osastoamme "Vihreäksi mailiksi".

Lattia oli haalean vihreää linoleumia.

Siellä oli sähkötuoli. Kutsuimme sitä "Vanhaksi Kipinäksi".

Olen elänyt kauan...

...mutta parhaiten muistan vuoden 1935.

Sinä vuonna minulla oli elämäni pahin virtsatieinfektio.

Se oli myös John Coffeyn vuosi.

Kaksi tyttöä oli tapettu...

Yhdistä E-osastolle.

E-osasto. Selvä.

-Paul, vanki tulossa. -Malta nyt hetki, hitto vie.

Oletko kunnossa?

Voin ihan hyvin mieheksi, joka kusee partateriä.

Ota vapaata ja mene lääkäriin.

En voi, tänään tulee uusi vanki.

Sitä paitsi minusta tuntuu, että se on paranemaan päin.

-Valppaana, Dean. -Selvä.

Hitto, autohan on akselin varassa.

Onko jousitus sökönä?

Kuollut mies kulkee!

Tässä kulkee kuollut mies!

Miksi hitossa hänen täytyy huutaa?

Et ehkä halua hänen kanssaan selliin. Kaveri on oikea jätti.

Hän ei voi olla sinua suurempi.

Kuollut mies kulkee!

Tässä kulkee kuollut mies!

Tässä kulkee kuollut mies!

Kuollut mies!

Tässä kulkee kuollut mies!

Kuollut mies kulkee!

-Tässä kulkee kuollut mies! -Percy, riittää jo.

Aiotko rettelöidä, iso poika?

Osaatko puhua?

Kyllä, pomo. Osaan puhua.

Liikettä niveliin.

Percy, vankilan sairaala muuttaa.

-Mene auttamaan. -Siellä on jo tarpeeksi porukkaa.

Mene sinne varmuuden vuoksi.

Aivan sama, minne menet, kunhan häivyt täältä.

-Löit sormen hajalle! -Hymy lähti perseeseen, vai mitä?

Perhanan Percy! Ala kalppia osastoltani!

Sormesi hoidetaan kuntoon, Del. Ota ihan rauhallisesti.

Harry irrottaa kahleesi. Olethan kunnolla?

-Nimesi on John Coffey. -Kyllä, pomo.

Kuin se juoma, mutta kirjoitettu eri tavalla.

Osaatko kirjoittaa?

Vain mun nimen, pomo. J-O...

Olen Paul Edgecomb. Jos en ole paikalla-

-voit kääntyä Terwilligerin, Howellin tai Stantonin puoleen.

-Onko kysyttävää? -Jätetäänkö valot yöksi päälle?

Mä pelkään joskus pimeää, jos oon oudossa paikassa.

Täällä on yölläkin valoisaa.

-Käytävällä palaa aina valo. -Käytävällä?

Tuossa ulkopuolella.

Voit istua.

En voinut sille mitään, pomo.

Mä yritin perua sen, mutta oli liian myöhäistä.

Dean, vie Delacroix sairaalaan. Jos vaikka sormet murtuivat.

Kyllä ne murtuivat. Kuulin rusahduksen.

-Kuulitteko, mitä Percy huusi? -Koko vankila kuuli sen.

Hiton Percy. Joudut selittämään, miksi lähetit hänet pois osastolta.

Se on sen ajan murhe. Nyt haluan kuulla uudesta vangistamme.

-Muutakin kuin sen, että hän on iso. -Kauhea korsto.

Vaikuttaa aika aralta. Olisiko hän vähämielinen?

-Joudumme teloittamaan vajaaälyisen. -Hän ansaitsee tuomionsa.

Oikein selkäpiitä karmii.

-Mitä nyt? -Tytöt ovat kadonneet!

Isä, katso! Verta!

Voi hyvä jumala...

Puhelimeen siitä, nainen! Sano, että lähdimme länteen päin!

Kuulitko? Länteen!

Kuuleeko keskus?

Joku vei pienet tyttöni!

Katie! Cora!

Jessus...

En voinut sille mitään.

Mä yritin perua sen, mutta oli liian myöhäistä.

Poju, pidätän sinut murhasta.

-Häiritsenkö? -Lopettelin juuri.

Miten kaunis vaimosi jaksaa?

Melinda ei voi kovinkaan hyvin.

-Lisää päänsärkykohtauksia? -Eilen oli taas paha kohtaus.

Pahin tähän mennessä. Vien hänet Vicksburgiin kokeisiin.

Röntgenkuvaavat pään ja sellaista. Hän pelkää kuollakseen.

-Niin minäkin, jos totta puhutaan. -Jos se näkyy röntgenkuvissa...

-...sen voi ehkä parantaa. -Ehkä.

Tämä tuli tänään. Bitterbuckin teloituspäivä.

Et tullut tänne asti antamaan teloitusmääräystä.

Sain 20 minuuttia sitten äkäisen puhelun pääkaupungista.

-Hääditkö Percy Wetmoren osastolta? -Häädin.

Siihen oli varmaankin hyvä syy, mutta kaikesta huolimatta-

-kuvernöörin vaimolla on vain yksi Veljenpoika, Percy Wetmore.

Pikku-Percy soitti tädilleen ja laverteli kuin koulun kantelupukki.

Mainitsiko hän myös lyöneensä vankia silkkaa ilkeyttään?

Eduard Delacroix'lta murtui kolme sormea.

Tuota en tiennytkään.

Percy on ilkeä, varomaton ja typerä. Se on huono yhdistelmä täällä.

-Hänestä koituu vielä hankaluuksia. -Koeta kestää.

Saatamme päästä hänestä pian. Kuulin varmasta lähteestä...

-...että hän on hakenut Briar Ridgeen. -Mielisairaalaanko?

Johtotehtäviin. Parempi palkka.

Miksi hän on vieläkin täällä?

Hänen hakemuksensa menee kyllä läpi.

Hän saisi suhteillaan minkä tahansa osavaltion viroista.

Arvaapa, mitä minä luulen.

Hän haluaa nähdä teloituksen läheltä.

Se järjestyy pian.

Ehkä hän tyytyy siihen ja lähtee pois.

-Pidäthän siihen asti rauhan maassa? -Tietenkin.

Tottahan toki.

Kiitos, Paul.

Hal, kerro Melindalle terveisiä.

Olen varma, ettei röntgenkuvissa näy mitään.

Teloitusmääräys TELOITUSPÄIVÄ 10. heinäkuuta

Paul...

Onko musiikki liian kovalla?

Mieheni paikalla sängyssä on vain iso ja tyhjä kohta.

Miehesi käski sanoa, ettei saa unenpäästä kiinni.

Murehditko Melindaa ja Halia? Sekö valvottaa?

Se ja pari muutakin juttua.

Vai juttua...

Meille tuotiin uusi vanki. Yksinkertainen kaveri.

-Haluanko tietää, mitä hän on tehnyt? -Et.

Maailmassa tapahtuu kaikkea pahaa. Ihme, että Luoja sallii sen.

Tule sänkyyn. Tiedän, mikä tepsii unettomuuteen.

Saat sitä runsain mitoin.

Putkissani on yhä vikaa. En halua tartuttaa sitä sinuun.

-Oletko käynyt tohtori Bishopin luona? -En.

Hän antaa sulfatabletteja, ja sitten oksennan koko viikon.

Se menee ohi itsestään. Kiitos vain huolenpidosta.

Voi sinua ressukkaa...

Osavaltiolta on näemmä liiennyt rahaa uuden vartijan palkkaamiseen.

Katsokaa tarkkaan. Se on tuolla.

Hiiret eivät tavallisesti tule noin lähelle ihmisiä.

-Ehkä sillä on vesikauhu. -Joo, ihan varmana.

Hiiriasiantuntija puhuu.

Oikea hiirimies. Tuleeko sen suusta vaahtoa?

En näe sen suuta.

-Älä. Kohta osasto vilisee hiiriä. -Haluan nähdä, mitä se tekee.

Tieteen nimissä.

Se on eristyssellissä.

Se pureskelee pehmustetut seinät ja tekee itselleen pesän.

Hyvä on, hankkiudutaan hiirestä eroon.

Pomo, tästä meni hiiri.

Terävä havainto.

-Päästit sen karkuun. -Enkä. Olin tässä koko ajan.

-Missä hitossa se sitten on? -En tiedä.

Hiiri veti höplästä kolmea aikuista miestä.

Se luultavasti pelästyi hälinää ja lähti karkuun.

Se ei tule enää takaisin.

Mokoma viheliäinen pikkuotus...

No johan on... Siinä se on mahtavana kuin molo.

-Luulin, että Brutaali puhui palturia. -On se hiiri.

Brutaali sanoi, että se kerjäsi eilen ruokaa.

-Se tuli ihan työpöydän lähelle. -Siirry kauemmas, Percy.

Katsotaan, mitä se tekee.

Onpa rohkea pikku pirulainen. Se on myönnettävä.

Senkin pikku karvapallo!

-Oletko tullut hulluksi, Percy? -Tapan sinut!

Hoitelen sinut!

Tallaan mokoman jyrsijän päälle!

Se olla pelkkä hiiri, typerä merde !

-Kuunteletko minua? Percy! -Revin saastaisen pääsi irti!

Senkin paskaläjä!

Percy tapasi hiirenne.

Se on täällä jossain. Liiskaan sen pikkupaskan.

Percy, kokeilimme jo tuota.