200 ensimmäistä riviä.
Hän houraili, mutta kysyi teitä nimeltä.
Näyttäkää hänelle.
Hänellä oli mukanaan vain tämä...
Ja tämä.
Tulitteko tappamaan minut?
Tiedän, mikä tämä on.
Olen nähnyt tällaisen. Monia, monia vuosia sitten.
Se kuului miehelle, jonka tapasin hämärässä unessa.
Hänellä oli mullistavia ajatuksia.
Mikä on sitkein loinen?
Bakteeri? Virus?
Suolistomato?
Herra Cobb yrittää sanoa...
Idea.
Se on sitkeä ja erittäin tarttuva.
Kun idea juurtuu mieleen, sitä on lähes mahdotonta poistaa.
Täydellisesti muotoiltu ja ymmärretty idea jää mieleen.
Tänne jonnekin. - Jotta voitte varastaa sen?
Niin. Unitilassa alitajuinen puolustus on alhaalla,
jolloin ajatukset on helpompi varastaa. Sitä kutsutaan louhinnaksi.
Herra Saito, voimme kouluttaa alitajuntanne puolustamaan itseään
taitavintakin louhijaa vastaan.
Miten? - Koska minä olen taitavin louhija.
Osaan tutkia mielenne ja löytää salaisuutenne. Tiedän keinot.
Voin opettaa ne teille, niin että nukkuessannekin
puolustuksenne ei ole koskaan alhaalla.
Jos haluatte apuani, teidän pitää olla minulle täysin avoin.
Minun pitää tuntea ajatuksenne paremmin kuin vaimonne
tai terapeuttinne, paremmin kuin kukaan.
Jos tämä on unta ja kassakaapissa on salaisuuksia,
minun on tiedettävä sen sisältö.
Jotta tämä toimisi, teidän on täysin avattava minulle mielenne.
Hyvää illan jatkoa, herrat. Harkitsen ehdotustanne.
Hän tietää.
Mitä tuolla ylhäällä tapahtuu?
Saito tietää. Hän leikkii kanssamme.
Ei se haittaa. Saan silti tiedot. Luota minuun.
Tiedot ovat kassakaapissa. Hän katsoi sitä, kun puhuin salaisuuksista.
Mitä hän täällä tekee?
Mene vain takaisin huoneeseen. Hoidan tämän.
Hoidakin sitten. Tulimme töihin.
Jäisinkö henkiin, jos hyppäisin?
Ehkä, jos hyppäisit oikein. Mal, mitä sinä teet täällä?
Ajattelin, että saattaisit kaivata minua.
Tiedät, että kaipaan. Mutta en voi enää luottaa sinuun.
Entä sitten?
Näyttää Arthurin maulta.
Itse asiassa kohde harrastaa sodanjälkeisiä brittimaalareita.
Ole hyvä ja käy istumaan.
Kerro minulle... kaipaavatko lapset minua?
Et voi kuvitellakaan, miten paljon.
Mitä sinä teet?
Haukkaan raitista ilmaa. Pysy siinä, Mal.
Toimi nyt, piru vie.
Kääntykää ympäri. - Ase, Dom.
Ole kiltti.
Nyt se kirjekuori, herra Cobb.
Kertoiko hän teille? Vai oletteko tiennyt koko ajan?
Että tulitte varastamaan minulta vai että tämä on oikeasti unta?
Haluan tietää toimeksiantajanne nimen.
Häntä on turha uhkailla unessa. Eikö olekin, Mal?
Riippuu siitä, millä uhkailee. Jos hänet tappaa, hän vain herää.
Mutta tuska...
Tuska on mielessä.
Sisustuksesta päätellen taidamme olla sinun mielessäsi, Arthur.
On liian aikaista! - Tiedän, mutta uni hajoaa.
Yritän pitää Saiton unessa vielä hetken aikaa. Olemme kohta valmiita.
Hän pääsi lähelle. Hyvin lähelle.
Pysäyttäkää hänet!
Tämä ei onnistu. Herätä hänet.
Hän ei herää!
Anna hänelle potku! - Mitä?
Upota hänet ammeeseen.
Hän on tajuton.
Tulitte valmistautuneena.
Turvapäällikkönikään ei tiedä tästä asunnosta. Miten löysitte sen?
Teidänlaisenne miehen on vaikea pitää tällaista lemmenpesää salassa,
varsinkin kun nainen on naimisissa.
Hän ei koskaan... - Vaan tässä olemme.
Meillä on ongelma. - He lähestyvät.
Saitte haluamanne. - Se ei ole totta.
Jätitte pois hyvin tärkeän tiedon.
Salasitte jotain, koska tiesitte aikeistamme.
Miksi edes päästitte meidät tänne? - Halusin testata teitä.
Mitä varten? - Sillä ei ole väliä. Te epäonnistuitte.
Saimme louhittua kaikki tiedot mielestänne.
Mutta petoksenne oli ilmeinen.
Jättäkää siis minut ja menkää. - Ette tunnu ymmärtävän, herra Saito.
Meidät palkannut yhtiö ei hyväksy epäonnistumista.
Meidät tapetaan kahden päivän sisällä.
Cobb?
Minun pitänee tehdä tämä hieman yksinkertaisemmin.
Kertokaa tietonne! Kertokaa tietonne nyt heti!
Olen aina inhonnut tätä mattoa.
Sen tahroista ja kulumista ei voi erehtyä.
Mutta se on kudottu villasta.
Juuri nyt...
...minä makaan polyesterin päällä.
En siis makaa matollani asunnossani.
Olette maineenne veroinen, herra Cobb.
Minä näen yhä unta.
Miten meni? - Ei hyvin.
Uni unen sisällä. Vaikuttavaa.
Mutta minun unessani pelataan minun säännöilläni.
Niin, mutta herra Saito... - Emme ole unessanne.
Vaan minun unessani.
Ääliö. Miten saatoit tyriä maton?
Syy ei ollut minun. - Sinä olet arkkitehti.
Pitikö hieroa ukon naamaa mattoon? - Riittää.
Sinä. Mitä hittoa se äskeinen oli?
Hallitsen tilanteen. - Entä kun et hallitse?
Meillä ei ole aikaa tähän. Jään pois Kiotossa.
Miksi? Hän ei tarkista joka vaunua.
En pidä junista. Kuunnelkaa. Jokainen on nyt omillaan.
Haloo?
Hei, isi. - Hei, isä.
Hei, kaverit. Mitä teille kuuluu?
Hyvää. - Ihan hyvää kai.
Ihan hyvääkö vain? Sinäkö sen sanoit, James?
Joo. Milloin sinä tulet kotiin, isä?
En voi, kultapieni. En vielä vähään aikaan. Minähän kerroin.
Miksi?
Minähän sanoin, että olen työmatkalla.
Mummi sanoo, ettet tule koskaan takaisin.
Oletko se sinä, Phillipa?
Antaisitko puhelimen mummille? - Hän pudistaa päätään.
Toivotaan, että hän on väärässä sen suhteen.
Isi? - Niin, James?
Onko äiti siellä?
James, me puhuimme tästä.
Äiti ei ole enää täällä.
Missä sitten?
Se riittää, lapset. Sanokaa hei hei.
Lähetän lahjoja ukin mukana. Olkaa sitten kiltisti...
Kyytimme on katolla. - Selvä.
Onko kaikki hyvin? - On. Miten niin?
Koska Mal ilmestyi unessa.
Olen pahoillani jalastasi. Se ei toistu.
Se taitaa paheta. - Yksi anteeksipyyntö saa riittää, Arthur.
Missä Nash on? - Hän ei ole tullut. Odotetaanko?
Ei. Meidän piti toimittaa tiedot Cobol Engineeringille kaksi tuntia sitten.
Nyt he tietävät, että epäonnistuimme. Meidän on aika kadota.
Minne aiot mennä? - Buenos Airesiin.
Pidän matalaa profiilia ja yritän ottaa keikan, kun tilanne rauhoittuu. Sinä?
Palaan Valtoihin. - Kerro terveisiä.
Hän petti teidät. Hän tuli luokseni ja kävi kauppaa hengestään.
Tarjoan teille tilaisuutta kostaa.
En toimi niin.
Mitä teette hänelle? - En mitään,
mutta en voi puhua Cobol Engineeringin puolesta.
Mitä haluatte meiltä? - Istutuksen.
Onko se mahdollista? - Ei tietenkään.
Jos jonkun mielestä voi varastaa idean, eikö sellaisen voi myös istuttaa?
Istutan nyt mieleenne idean.
Sanon: "Älkää ajatelko norsuja." Mitä ajattelette?
Norsuja.
Mutta idea ei ole teidän, koska tiedätte, että annoin sen.
Kohteen mieli pystyy aina jäljittämään idean alkulähteen.
Oikeaa inspiraatiota ei voi huijata. - Se ei ole totta.
Pystyttekö siihen? - Tarjoatteko vaihtoehtoa?
Voin yrittää sopia Cobolin kanssa. - Sitten teillä on vaihtoehto.
Ja minä päätän lähteä.
Kertokaa miehistölle, minne haluatte.
Herra Cobb!
Haluaisitteko päästä kotiin? Amerikkaan? Lastenne luo?
Ette pysty siihen. Se on mahdotonta.
Aivan kuin istutus. - Tule, Cobb.
Onko idea monimutkainen? - Riittävän selkeä.
Ei voi olla, kun se pitää istuttaa jonkun toisen mieleen.
Pääkilpailijani on vanha ja sairas mies.
Hänen poikansa perii pian yhtiön määräysvallan.
Hänen pitää päättää hajottaa isänsä imperiumi.
Meidän pitäisi mennä, Cobb. - Odota.
Jos edes pystyisin siihen, tarvitsisin takeen.
Mistä tiedän, että pystytte siihen? - Ette tiedäkään.
Mutta minä pystyn siihen. Haluatteko siis tehdä uskonloikan?
Vai tulla vanhaksi ja katkeraksi mieheksi, joka kuolee yksin?
Kootkaa ryhmänne, herra Cobb. Valitkaa se nyt viisaammin.
Tiedän, miten kovasti kaipaat kotiin.
Se ei ole mahdollista. - On se. Pitää vain mennä tarpeeksi syvälle.
Et tiedä sitä.
Olen tehnyt sen ennenkin.
Kenelle?
Miksi menemme Pariisiin?
Tarvitsemme uuden arkkitehdin.
Et koskaan pitänytkään toimistostasi.
Siinä komerossa ei ollut tilaa ajatella.
Onko sinun turvallista olla täällä?
Ranskan ja USA:n väliset luovutukset ovat hyvin hankalia, kuten tiedät.
Minusta tuntuu, että keino löytyisi sinun tapauksessasi.
Toin sinulle nämä, niin että voit antaa ne lapsille tilaisuuden tullen.
Pelkkä pehmolelu aina silloin tällöin
ei riitä vakuuttamaan heitä siitä, että heillä on yhä isä.
Teen vain, mitä osaan, mitä opetit minulle.
En opettanut varkaaksi.
Opetit minut navigoimaan ihmisten mielissä. Mutta tapahtuneen jälkeen
sen taidon käyttämiseen ei ollut paljon laillisia keinoja.
Miksi tulit tänne, Dom?
Taisin löytää tien kotiin.
Se on keikka todella vaikutusvaltaisille ihmisille.
No comments yet. Be the first to leave one.