نخستین 200 خط.
Tämä on tositarina.
Se tapahtui täällä -
kotikaupungissani kaksi vuotta sitten.
Moni kuoli ja tarinaan -
liittyy monia outoja juttuja.
Niitä ei löydy uutisista, -
koska poliisi ja kaupungin johtajat -
olivat niin häpeissään, -
kun eivät osanneet tehdä mitään, -
että he vain peittelivät kaiken.
Mutta jos kysyy keneltä vain, -
kaikki sanovat samaa, -
mistä aion nyt teille kertoa.
Tarina alkaa koulustani.
Maybrookin alakoulu -
ulottuu eskarista viitosluokalle asti.
Se keskiviikko -
oli ihan tavallinen koulupäivä.
Siellä oli yksi uusi opettaja.
Hänen nimensä oli Justine Gandy.
Sinä päivänä -
hän meni luokkaansa ihan kuin joka aamu.
Tämä päivä oli kuitenkin erilainen.
Ketään oppilaista ei ollut paikalla.
Muiden luokkien oppilaat olivat paikalla.
Myös rinnakkainen kolmas luokka oli täysi.
Mutta opettaja Gandyn luokka oli täysin tyhjä.
Tai ei täysin.
Paikalla oli yksi poika.
Ja hänen nimensä oli Alex Lilly.
Hän oli luokan 18 oppilaasta ainoa, -
joka tuli sinä päivänä kouluun.
Tiedättekö miksi?
Hän oli siellä, -
koska edellisenä yönä -
kello 02.17 -
kaikki muut lapset heräsivät, -
nousivat sängystä -
menivät alakertaan, -
avasivat etuoven, -
kävelivät etupihan poikki -
suoraan pimeyteen.
Eivätkä he palanneet koskaan.
Kaikki vanhemmat ja koulun väki -
olivat tosi surullisia ja järkyttyneitä.
Poliisi tiesi, -
että lapset lähtivät klo 02.17, -
koska monien hälytysjärjestelmä -
laukesi heidän lähtiessään ulos.
Jotkut lapsista jopa tallentuivat -
turvakameroiden videoille.
Mutta kamerat näyttivät vain lasten -
kävelevän pimeyteen.
Eivät minne he sen jälkeen menivät.
Poliisi kyseli paljon Alexilta.
Kuten miksi hänen -
luokkatoverinsa tekivät niin, -
mutta ei tämä tiennyt.
He kysyivät, oliko lapsilla suunnitelma, -
mutta jos olikin, -
hän ei ollut kuullut siitä.
He kysyivät, oliko jossain ohjelmassa -
vastaava lasten joukkokarkaaminen, -
mutta hän ei ainakaan ollut nähnyt sellaista.
Myös opettajaa jututettiin pitkään, -
mutta hänkään ei tiennyt mitään -
eikä osannut auttaa.
Lähes koko kuukauden -
koulu pysyi suljettuna tutkimusten takia.
Sitten koulu oli kuitenkin pakko avata, -
jotta jäljelle jääneet lapset voisivat -
jatkaa opintojaan.
Yhtenä iltana ennen sitä -
koululla pidettiin iso kokous.
Paikalla oli kuraattoreita ja sellaisia -
kai auttamassa ihmisiä tunteidensa kanssa -
ja suremaan yhdessä.
Tästä tarina varsinaisesti alkaa.
On tärkeää, -
että emme tuomitse suruamme.
Emme ehkä pidä kaikista tunteistamme.
Tunteista surun lisäksi.
Meidän tulee sallia itsellemme vihan tunteita.
Viha on terve osa surutyötä.
Erityisen tehokasta hylkäämistapauksissa.
Monta kertaa me...
Mitä se tarkoittaa?
"Erityisen tehokasta hylkäämistapauksissa"?
Pitäisikö olla vihainen Matthew'lle?
Se ei olisi epänormaalia.
Sinusta tämä voi vaikuttaa "hylkäämiseltä".
Minä en näe samaa.
Näen jotain, mitä en ymmärrä alkuunkaan.
Kyseessä on 17 oppilasta -
samalta luokalta.
Mitä luokassa on tapahtunut?
Miksi vain tämän opettajan luokka?
Niin!
Tunteet ovat pinnassa, eikä siinä mitään.
Suo anteeksi, jos ei erityisemmin kiinnosta -
kuulla enempää mielipiteitäsi.
Justine Gandy puhukoon.
Joo.
Hän on paikalla. Tahdon tietää tarkalleen, -
mitä hän teki luokassaan.
Olen...
Ensin...
Haluan sanoa, -
miten pahoillani olen -
kaikesta tapahtuneesta.
Mitkään sanani eivät voi korjata asiaa.
Totta puhuen haluan vastauksen -
ihan yhtä kovasti kuin tekin.
- Valehtelija! - Hiton ämmä.
Rakastan oppilaitani.
Ja...
Tiedän...
Tiedämme, että tiedät syyn tähän.
Tiedän, että ei ole...
Selliin, kunnes kertoo, mitä tapahtui!
Tuollainen puhe ei ole nyt tarpeen.
Ihan vakavissani.
Tapaus koskettaa myös opettaja Gandya.
Myös hän kärsii.
Piittaamaton tai osasyyllinen.
Missä lapsemme ovat?
Riittää.
Tehkää meille tilaa.
Pyydän.
Tämä on ollut pitkä ilta.
Kaikki tarvitsevat lepoa.
Aamulla taas ajatus luistaa.
Voitko mennä kenellekään?
Sitten suoraan kotiin ja matalaa profiilia.
Tämä voi ryöpsähtää...
ALKOHOLILIIKE
Meitsi tarvii bussilipun veljeni luokse.
- Olisiko lanttia? - Ei, valitan.
TUNTEMATON
Haloo?
Haloo?
- Kuka siellä? - Pidä varasi, -
sillä tänä yönä minä...
Anteeksi, meitsi tarvii bussilipun veljeni luo.
- Olisiko lanttia? - Ei, valitan.
Okei, kiitos.
ZipString seuraa tarkasti käyttäjäänsä.
Se saavuttaa jopa 55 km/h nopeuden.
Silti siihen voi koskea.
Katsokaapa tätä temppua.
Tässä tulee kieputus.
Seuraavaksi korkkiruuvi.
Sitten läpimeno.
Ja poksautus!
Lopuksi portaali!
ZipString liitää...
Hei?
Haloo?
Niin?
Mitä helvettiä?
Kuka siellä?
Haloo?
Helvetti!
NOITA
Saat pitää sairausvakuutuksesi.
Jos saan sanoa, -
siihen kuuluvat laajat mielenterveyspalvelut.
Osa on...
Tarvitsen vain työpaikan.
Sisältöä päiviin jostakin...
Tarvitsen töitä.
Justine, eilisilta todisti, -
että vanhempien tunteet ovat pinnassa.
Toistaiseksi kannattaa varmasti -
pitää etäisyyttä tänne.
Kunnes ihmiset ehtivät -
selvittää ajatuksensa.
Miten Alex pärjää?
Alex voi hyvin.
Hän siirtyi rinnakkaisluokalle.
Meitä on neuvottu, että parasta hänelle -
on ylläpitää rutiineja.
Pitää elämä mahdollisimman normaalina.
Haluaisin puhua hänelle.
Tämä asia on puhuttu jo.
Ei tule kysymykseen.
Se helpottaisi oloani, jos voisimme jutella.
- Juuri tuo. - Mitä?
Se tässä on ongelmana.
Sinun olosi.
Lehdistö on hiillostanut häntä.
Hänen luokseen on tehty kotietsintä.
Hän on traumatisoitunut.
Yritetään asettaa Alex etusijalle.
Jos yrität vihjata, etten välitä -
Alexista tai oppilaista...
Kyse ei ole siitä, välitätkö vai et.
Kyse on siitä, että olet -
ylittänyt ammatillisuuden rajat.
Voi luoja, taas tätä. Enkä ole.
No comments yet. Be the first to leave one.