Οι πρώτες 200 γραμμές.
Jumalauta.
Jos kalvas kuolo nostaa kauhun,
laita meidät lepoon alle pauhun.
Luoja yllä meren kiivaan,
suostu uskolliset pelastamaan.
Neljälle viikolle!
Ei kiitos, sir.
Tuo huonoa onnea jättää malja väliin.
En tarkoittanut mitään pahaa.
Jos ei juo, syyn on paras olla hyvä.
Asia ei ole niin.
Ymmärtääkseni alkoholi on kielletty.
Niinkö ymmärsit?
Kyllä, sir. Käsikirjassa luki niin.
En uskonut, että olet kirjamiehiä.
En halua vaikeuksia.
Sitten teet, kuten käsken.
Sekin lukee kirjassa.
Neljälle viikolle.
Vesisäiliö pitää huoltaa.
Se kuuluu tehtäviisi, poika.
Vai etkö lukenut siitä vielä?
Puhdistat messinkiosat, koneiston
ja sen jälkeen asuintilat.
Ulkona riittää korjaamista.
Kuulitko, poika?
-Kyllä, sir. -Selvä, sir!
Selvä, sir.
Kun sumu hälvenee,
teet puolivuoron.
Vuoron?
Luulin, että katsoisin lyhtyä.
Minä hoidan valon.
Vuoroja pitäisi vaihdella.
Keskivuoro on vaikea, poika.
Minun vuoroni on illasta aamuun.
Sain niskoilleni keltanokan.
Hoida tehtäväsi. Minä hoidan valon.
Jumalauta!
Sinulle, kulta.
Kattotiilet.
Hoida ne vesisäiliön jälkeen.
Lamppu kaipaa öljyä.
Selvä, sir.
Mene!
Liikettä.
Et mene sinne!
-Öljyä, sir. -Väsyttääkö? Käytä tätä.
Säästät rutosti vaivaa.
Vedä henkeä, poika.
Käskin vetää henkeä.
Sen jälkeen viet tynnyrin
takaisin portaat alas.
Ellet aio polttaa koko majakkaa.
Sen jälkeen hoidat muut tehtäväsi.
Olet jo jäljessä.
-Selvä, sir. -Hidastelet. Oletko vajaa?
En, sir.
Olisi mennyt täydestä.
Jos kalvas kuolo nostaa kauhun,
laita meidät lepoon alle pauhun.
Luoja yllä meren kiivaan,
suostu uskolliset pelastamaan.
Maistuuko säiliö yhä?
Yritä piristyä.
Nyt on aika turista.
Ala nauttia siitä.
Parin viikon päästä
olemme hiljaisia kuin haudassa.
En ole juttumiehiä.
Luuletko olevasi ensimmäinen?
En, sir.
Et ole.
Chicopee oli upea laiva.
Sulava linjoiltaan.
Parempaa alusta ei vuonna 1864 nähty.
Se oli kapina.
Miksi?
Mikä on pahinta merimiehen elämässä?
Kun työ loppuu keskellä tuulen ja tyrskyn.
Tyyni.
Pahempi kuin itse piru.
Tylsyys tekee miehistä roistoja,
ja vesi kuluu nopeasti, poika. Se katoaa.
Vain viina auttaa.
Se pitää merimiehet tyytyväisinä,
rauhallisina ja...
Tyhminä.
Peijooni,
mutta sinussa on ripaus sisua.
Kakista ulos.
Miksi edellinen majakanpitäjä lähti?
Apumiehenikö?
Hän kuoli.
Hän menetti järkensä.
Hän paasasi merenneidoista ja pahoista enteistä.
Lopulta hän oli
hullu kuin pullosta tullut.
Hän uskoi, että valo on lumottua.
Hän luuli Pyhän Elmon sytyttäneen majakan tulellaan.
Hän kutsui sitä pelastukseksi.
Hullun puheita.
Otit yhteen lokin kanssa.
Jätä ne rauhaan.
Merilinnun tappaminen tuo epäonnea.
Lisää hullun puheita.
Tuo epäonnea tappaa merilintu!
Älä välitä minusta, poika.
Älä yhtään.
Laita kahvia.
Yöstä tulee pitkä.
Kahvi auttaa meitä.
Olet laiminlyönyt tehtäväsi, poika!
Älä yritä kiistää!
Mitä tämä on?
-Sir? -Mitä?
Luuttusin ja lakaisin lattian kahdesti.
Valehteleva lurjus.
-Lakaisin... -Lattia on lian peitossa.
Se on luuttuamaton ja likainen.
Onko hauskaa juoksuttaa minua?
Anteeksi mitä?
Sanoin, että...
Miten kehtaat väittää vastaan, lurjus?
Asia on niin,
että en pestautunut kotirouvaksi
tai orjaksi.
Se ei ole oikein.
Tämä paikka on kurjempi
kuin mikään hökkelikylä.
Englannin kuningattaren oma sisäkkö
ei saisi parempaa aikaan,
sillä
luuttusin lattian kahdesti.
Sanoin, että se on pötyä.
Luuttuat lattian
ja teet sen kunnolla tällä kertaa.
Sen jälkeen luuttuat sen vielä kymmenen kertaa.
Jos käsken irrottamaan
jokaisen laudan tässä talossa
ja hinkkaamaan ne puhtaiksi kädet verillä,
teet sen.
Jos käsken irrottaa jokaisen naulan
homeisista rei'istään
ja imeä ruosteen pois,
kunnes naulat kiiltävät kuin kaskelotin kulli,
ja koota koko majakan
uudestaan kasaan
ja tekemään sen uudestaan, teet sen!
Luojan nimeen,
teet sen hymy suussa, poika, koska nautit siitä.
Nautit siitä, koska käsken niin!
Väitä vielä vastaan, niin vähennän sen palkastasi.
Onko selvä, poika?
Selvä, sir.
Luuttua, lurjus.
Luuttua!
Vakaasti, poika.
Selvä, sir.
Kalkin pitää levitä tasaisesti.
Sen pitää loistaa!
Kuin hopeinen ilotalon poletti.
Merimiesten pitää nähdä se kunnolla päivällä.
Se ei näy myrskyssä, helvetti!
Älä kiivastu, poika.
Pärjäät hyvin.
Ylistän sinua lokikirjassa.
Se on Herran sanaa!
Lasken sinua hieman.
Varovasti!
Olet varmassa huomassa.
Varovasti!
Älä heilu, poika!
-En heilu! -Heilut!
-Ole aloillasi! -Minä olen!
Ei! Mene siitä!
Mene!
Kiitos, poika.
Winslow.
Ephraim Winslow.
Olen halunnut nämä kaksi viikkoa,
että kutsutte minua nimeltä.
Annat jo käskyjä, poika.
-Winslow. -No niin.
Ephraim Winslow passaa minulle.
Mikä toi sinut tälle kirotulle kivikasalle?
Mitä tarkoitatte?
Kaunis kuin kuva.
Leikkiä, poika.
Winslow.
Miksi tulit tälle kivelle,
Ephraim Winslow?
Mitä teit ennen?
Olin metsuri.
Kaadoin isoja puita pohjoisessa. Kanadassa.
-Hudson Baylle? -Sille.
Onko väite totta?
"Metsää silmänkantamattomiin."
Kyllä. Kanadanlehtikuusta, strobusmäntyä ja kuusta.
Paikalliset sanovat sitä risukoksi.
No comments yet. Be the first to leave one.