Lady and the Tramp II: Scamp's Adventure

Kuinka kaunis ja pieni

Kaunotar ja Kulkuri II PEPIN SEIKKAILUT

Herttainen paikka rauhallinen kotikaupunkimme

Uuden-Englannin Tulkaa

Jos oot uusi sä täällä, arkailet varmaan, turhaa se on

Tässä kaupungissa Uuden-Englannin

Tulkaa

Tulkaa

Mukaan perheen retkeen ja juhlahetkeen

Päivään heinäkuun

KANSALLISPÄIVÄ

Saara-täti! Nähdäänkö ylihuomenna?

Totta kai. Pikku kisuni rakastavat kansallispäivän juhlia.

Kaikki ystävät ja naapurimme

Innoissaan näin kaupunkimme nyt juhlaan valmistelee

- Katsokaa uutta tyyliämme. - Se on puna-valko-sininen.

Ja katsos vain, paikathan kiiltelee

Mukaan perheen retkeen ja juhlahetkeen

Päivään heinäkuun

Touhu täyttää kaupungin Innoissaan on lapsetkin

Kun kaikkein juhlavin päivä alkakoon, mahtavaa on

Tunnelma on huipussaan On kuin joulu konsanaan

Nyt jo tunnit lasketaan päivään suureen

Ja mahtavaan mahtavaan mahtavaan niin

Kohta pestään tassut, korvantaustat piknikretket hauskat on

On perhe meillä parhain

Ei kodin turvaa meiltä viedä pois

Ei huolen häivää meillä olla vois

Kuinka kaunis ja pieni

Herttainen paikka

Armas ja lämpöinen

Kaupunkimme Uuden-Englannin

Kuinka kaunis ja pieni herttainen paikka rauhallinen

Kotikaupunkimme Uuden-Englannin

Tulkaa, tulkaa

Tulkaa

Tulkaa!

Nyt on kylvyn aika. Lämmin vesi odottaa.

Ihanaa! Rakastan kylpemistä.

- Se tekee turkista silkinpehmeän. - Joo!

- Minä ensin! - Odottakaa!

Minä inhoan kylpemistä.

Sisäkoirien on pysyttävä puhtaana, Pepi.

Onneksi minä olen villikoira!

Huonekaluilla ei saa kiipeillä.

Tule alas, ennen kuin rikot jotain.

Tehdään jotain koirajuttuja, isä. Kaivellaan luita -

- revitään kukkia tai jahdataan kissoja!

Lopeta, Pepi. Sotket vain paikat.

- Minä sain sen! - Isä!

Kulkuri! Ette kai te sotke siellä paikkoja?

Rauhoitutaan, pikku täystuho. Mene leikkimään Juniorin kanssa.

Pepi leikkii!

Pepi! Katso nyt, mitä teit lempihatulleni.

Olen sanonut tämän sinulle jo tuhat kertaa: ei!

Yritä nyt käyttäytyä, kun kylvetän sinut.

Pysy paikallasi, Pepi.

Tuhma Pepi.

Koeta vähän rauhoittua.

- No niin. Nyt olet valmis. - Hae pallo, Pepi!

Tule takaisin!

Hae pallo, Pepi!

Tänne!

Pepi!

Voi ei. Mikä sotku!

Nyt menit liian pitkälle. En voi muuta kuin...

Joillekin koirille on pysyttävä lujana. Toivottavasti opit tästä.

Olen pahoillani, mutta minun on pakko tehdä näin.

- Ihan oikein. - Hän on mahdoton.

- Hän saa syyttää itseään. - Meidän pitää taas kylpeä.

Minä ensin!

Kulkuri?

Isäntä teki oikein kytkiessään pojan kiinni.

Hän ei ole ennen ollut kiinni. Hän on vasta pentu.

Hänen täytyy oppia talon säännöt.

Kuri kasvattaa pennusta kunnon koiran.

- Sinustakin kasvoi kunnollinen. - Minä löysin sinut.

Ilman sinua olisin päätynyt koiratarhaan.

Yritän vain suojella häntä. Hän ymmärtää vielä joskus.

Ehkä hänen pitäisi ymmärtää jo nyt.

Ajattelin, että olet ehkä nälkäinen.

Olen pahoillani. Sinun täytyy vähän ryhdistäytyä.

Minua syytetään aina kaikesta.

Perheessä eläminen on joskus vaikeaa. Siinä on tietyt säännöt.

Haluan juosta vapaana niin kuin oikeat koirat!

Maailma on täynnä ansoja.

Sinulla on perhe, joka rakastaa sinua.

Niin kauan kuin tottelen teitä.

Minusta tuntuu, etten kuulu tänne. Tuntuuko sinusta koskaan siltä?

Olin tuossa iässä juuri samanlainen kuin sinä.

Sinä et ole ikinä ollut samanlainen.

- Olet aina ollut lemmikkikoira. - Totuus voisi yllättää sinut.

Yritän vain suojella sinua.

- Kytkemällä minut kiinnikö? - Säännöt ovat sellaiset.

En jaksa enää kuulla säännöistä! "Älä tee sitä äläkä tätä."

Mitä hyötyä hampaista ja kynsistä on, jos niitä ei saa ikinä käyttää?

- Lopeta tuo ulvominen! - Villikoirat ulvovat.

Tässä perheessä ei ole villikoiria!

- En halua kuulua tähän perheeseen. - Kuulut siihen, halusit tai et.

Saat viettää yöt ulkona, kunnes opit käyttäytymään!

Hei, Enkeli!

- Tule ulos leikkimään. - En voi.

Hänet on kytketty kiinni.

Tule tänne, senkin rakki!

Pysy paikallasi, että saan sinut kiinni!

Minne sinä katosit? Mitä...?

Irti!

Viranomaisen asun turmeleminen... Tämä ei ole reilua.

Anna tänne se, tytteli.

Älä vie sitä!

Kiinni jäit! Saat kyydin koiratarhaan.

Saatte vielä katua, kun pääsen irti tästä!

Minä...

Vietävän hurtta! Näette pian, miten sappi kiehuu!

Nappaan teidät huligaanit vielä!

Tahdon täältä pois nyt päästä vaan

Jossain olla voisin vapaa

Panta ei kaulaa hiertäis Haleja en mä sietäis

Kukaan ei kampaa käyttäis eikä kylpyyn heittäis

Ei mua aidat estäis

Vapaa kulkemaan

Ja koirajengiin siis kunnon remmiin päästä saan

Ei voi mikään estää

Kun teen mitä vaan

Ei mua muurit, aidat saartais

Siihen maahan tahdon matkustaa

Pentu tää ei jäisi uinumaan

Sohvan nurkkaan niin kuin isä

Kun pitää luita purra, tuoksuja nuuskutella

Pitäähän kukkapenkeissäkin tassutella

Ei mua säännöt koskis

Ei kukaan kieltää saa

Ei mua aidat estäis Siihen maahan tahdon vaan

Hylkään kaikki turhat velvoitteet

Vapaa yksin oisin vaan

Ei mua aidat estää

Nyt saa

Heippa, lemmikit! Ette voi enää määräillä minua -

koska minä olen villikoira!

Odottakaa minua, kaverit!

- Aika hyvä valikoima. - Kujat ovat näköjään sinulle tuttuja.

- Näkyykö se selvästi? - Sitä ei voi olla huomaamatta.

Tämä on varmasti diplomisi elämän kovasta koulusta.

Valmistuin juuri.

Tunnet varmasti tämän liikkeen. Kaikki katukoirat tuntevat.

- Hienoa... Tuo on lastenleikkiä. - Niin kai.

Sinulla on oma tyyli, keltanokka.

Sinä et kuulu kadulle. Et kestä viittäkään minuuttia.

Hullu piski!

Painu pois kadulta!

Pepi, minä...

Pepi! Voi ei.

Kulkuri!

He hyppivät sohvilla... ja leikkivät roskien seassa...

...ja rikkovat tavaroita!

Olisipa täällä vielä hattuja, joita pureskella.

Hyvästi, kahleet. Terve, vapaus!

Hyvä, Kusti!

Näytä sille, Kusti! Kurita sitä kunnolla!

Haluaako joku muu teistä surkeista piskeistä haastaa minut?

Turha pelätä! Rohkeasti vain!

Kaatopaikan koirat ovat kaupungin valtiaita!

Ja Kusti on kaatopaikan koirien valtias!

Sano sinäkin, Enkeli, kuka on kaatopaikan kunkku.

Sinä, Kusti. Sinulla onkin upea valtakunta...

- Ja sinä olet minun tyttöni. - Enkä ole.

Olen itse oma valtiaani.

- Katsokaa. Täällä on uusi tulokas. - Pikkuinen lemmikkikoira.

- Pääsit siis irti ketjusta. - Totta kai.

Varo vähän!

Oi, mikä komistus. Tämä pentu vei heti sydämeni.

Rauhoitu, Ruusu. Minä määrään täällä.

Jengiimme pääsee vain minun luvallani.

- Mikä sinun nimesi on, pentu? - Pepi.

Terve, Pepiliini.

- Ajattelit siis liittyä jengiimme. - Niin juuri.

Valitan, mutta emme yleensä huoli lemmikkikoiria.

- Minä en ole lemmikki! - Etkö?

Miksi sinulla sitten on tämä kunniallisuusmerkki?

- Panta ja kaikki! - Miltä tuntuu juosta hihnassa?

Olen kyllästynyt elämään lemmikkinä. En kestä enää sääntöjä.

Haluan olla villi ja vapaa niin kuin te.

En oikein tiedä. Useimmista lemmikkikoirista ei ole tähän.

Kerro sille, Kusti!

Ei kaatiksen jengissä

Nuo elkeet hienot säväytä

Ei ylevyys nyt kolahda

Ja hyvät tavat innosta

Me safkat hotkaistaan On turkit rempallaan

Ja vaikka renttuillaan, me myöskin sikaillaan

Et lellikoiraa nää Myös katitkin tänne jää

Nyt kaatiksen jengissä

Siis jengissä

Me ollaan ryhmä kai renttujen

Siis rakkien laitapuolisten

On käytöksemme niin karkeaa

Ja luonnevika meitä riivaa, siks renttuillaan

Käy kaatisjengiin

Siis kunnon remmiin

Kun kaatisjengin tää svengi nyt soi